Sunnuntai tai ei, työviikon 7. päivä käynnistyi kello 7:00. Niin tai oikeastaan jatkui, päivän ensimmäisenä tuntina istuin kyllä tiivisti editointipöydän ääressä. Päivän ensi-ilta oli vielä kesken, mutta jätin Onnenkallio TALENT editoinnin suosiolla kesken, kun alkoi hahmottua, että lyhytelokuva vaan siitäkin tulee.
Aamupalaksi piti vielä laittaa päivän Ahlaste tuupin Grande Finalen esityskuntoon. Ensimäinen ja oikeastaan päivän ainoa isompi jumi tuli siinä, että huomasin kahden lyhytelokuvan masterin puuttuvan kokonaan ja muutama muukin arkistointikappale oli jossain aivan muutalla kuin piti. Vaikka Ahlaisten Grande Finale elokuvia ja episodeja on vuoden aikana kertynyt vain 45, niin kyllä niidenkin järjestyksessä pitämiseen ja arkistointiin vaan menee oma aikansa.
Sain sitten Grande Finalen kahden ja puolen tunnin esityksen järjestykseen ja esityskuntoon, viimeisteltyä kahden elokuvan keskeneräisiksi jääneet masterit, editoitua päivän ensi-illan, tehtyä diplomin aktiivisimmille osallistujille sekä pakattua päivän kurssi- ja esityskamat.
Sen verran koville aamutoimet otti, että olin Ahlaisissa 15 minuuttia myöhässä.
Päivä Ahlaisissa alkoi kello 12:15 tuupin uuden laitteiston käyttökoulutuksella. Perustuupilaisten lisäksi mukana oli 4 uutta aikuisopiskelijaa. Sitten vaan ryhmäjako kahtia, tuupilaisilla oli vielä yksi kuvausjuttu tehtävänä ja sitten annoin aikuisille 20 minuutin pikakoulutuksen elokuvan tekemisestä eli pikaisesti kävin läpi sen, mitä nuoret olivat vuoden aikana elokuvan tekemisestä oppineet.
Tekemällä oppii, joten aikuiset kuvasivat pienen kansalaisjournalistisen jutun Ahlaisten kirjastossa olevasta valokuvanäyttelystä ja sen sisällöstä. Samaan aikaan nuoret suunnittelivat ja kuvasivat vaatimattomasti yhden koostejutun siitä, millainen vuosi Ahlaisissa on ollut tuupi projektin aikana.
Ahlaisissa on siis nyt tämän tuupi-projektin loppumetreillä hankittu toimiva tuotantolaitteisto, jolla hommaa voidaan jatkaa omin voimin. Ohjelmassa seuraavaksi on siis käyttökoulutuksen tarjoaminen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Ahlaste tuupin Grande Finale alkoi 16:00 ja melkoinen kavalkadi Ahlaisten vuodenajoista isolle valkokankaalle pläjähtikin. Kolmen tunnin aikana katsottiin kaikki Ahlaste tuupi vuoden aikana tehdyt uutiset, lyhytelokuvat ja mainokset, joita onkin sitten kertynyt 45 kpl. Ja näyttiväthän nuo paljon komeammilta isolla valkokankaalla katsottuna kuin pienellä rupisella YouTube ikkunalla tihrutettuna.
Ennen ensi-iltaa vielä palkittiin aktiivisimmat osallistujat Ahlaste tuupi Diplomilla. Hieno ilta hienossa seurassa.
Illan jälkeen olikin sitten takki aikamoisen tyhjä. Vuoden projekti olikin sitten tässä. Nyt on tyhjennetty tämä työpöytä, jotta sen voi taas täyttää.
Päivän kamojen purkamiseen ja roudaamisen 21:00 jälkeen 14 tunnin työpäivän jälkeen kyllä oli olo aika vedoton, mutta ehkä minä sen vedottomuuden sitten olinkin ansainnut, joten ei sitten muuta kuin saunaan ja petiin.
Työviikon 6. seurantapäivän muutamat merkinnät ehdin ja jaksan tehdä vasta yömyöhään, kun alan dead-line ihmisenä vasta päästä editoinnin makuun. Huominen Ahlaste tuupin ensi-ilta ja huomisen päivän suunnittelu muutenkin on vielä tässä alkutekijöissään. Eilinen haahuilupäivä siis vähän kostautui, mutta eihän tässä mitään uutta ole. Kansalaisopistojen MEKA TV kurssit Huittisten seudun kansalaisopistossa ovat kerran kuussa lauantaisin, mikä sopii minulle kaikin puolin hyvin. Kolmesta tunnin lasten ja nuorten elokuvakurssista sekä neljän tunnin erityisryhmien elokuvapiirista matkakuluineen tulee täysi päivätienesti. Suunnitteluineen, pakkaamisineen ja kursseineen näistä tulee kutakuinkin 10 tunnin menetys vapaa-ajasta. Ja sen jälkeen kun heräsin seitsemän maissa aamulla, seuraava tauko tuleekin sitten kutakuinkin vähän ennen viittä illalla. Hulinapäivä siis, mutta myös selkeä palkkatyöpäivä eikä mihinkään ylimääräiseen haahuiluun tarvitse eikä ehdi sortua. Iltasella tuli käytyä kaupassa ja pienillä iltanokosilla. Iltayhdeksältä taas alkoivat väsyneet aivot toimia sillä lailla, että nyt editointi sujuu. On sen verran väsynyt, ettei jaksa keskittyä kuin yhteen asiaan kerrallaan ja näinhän se sitten menee, dead-line ihmisen arki.
Työviikon 5. seurantapäivän merkintöjä ei ole kovin montaa. Aamu käynnistyi ilman kellonsoittoa, väänsin aamupäivällä kolmisen tuntia kaiken maailman syksyn laskelmia, suunnitelmia ja laitoin kursseja järjestykseen. Päivällä pidin vapaata ja iltaseitsemän jälkeen tuli haahuiltua nelisen tuntia jotain olematonta työpöydän ääressä. Välillä on vain pakko pitää vähän tällaisia välipäiviä, jotta voi miettiä ja pitää mietintämyssyä löysästi silmillä, miten tässä oikein jatkaa. Vähäsen on veto viidentenä työpäivänä ja varsinkin kun tietää, että seitsemän työpäivää on vielä edessä ennen seuraavaa vapaata. Ja varsinkin kun kaksi seuraavaa päivää on aika tiukkaa ja pitkää päivää. Sallin itselleni siis tämän päivän haahuilun. Tulin laskeneeksi talousasioita vatvoessa ja laskuja maksaessa freelancerina olemisen arkea pohtiessa, että minun pakolliset ja säännölliset menot ovat noin 800,- kuukaudessa. Sen verran siis pitää tienata kuukaudessa ensin, että alkaa saamaan jotain palkkaa itselleenkin. Syyskuussa, kun kurssit ovat vasta alkamassa, minulle tulee 22 säännöllistä palkkatyötuntia. Muutamalla taidetoimikunnan työskentelyavustupäivällä ja muutamalla silpputyöllä pääsen pääsen +-0 tulokseen kaikkien menojen ja tulojen suhteen, joten kohtuullinen kuukausi on tulossa taloudellisessa mielessä. Tein laskelmia yhteen tarjouspyyntöön ja jos tuo 8 päivän homma menee läpi, talous on turvattu loppuvuodeksi. Eniten päänsärkyä aiheuttaa vuodenvaihde, jolloin on tiedossa 4 viikkoa, jolloin ei ole mitään tuloja tiedossa. Ajatus siitä, että pitää mennä ensimmäistä kertaa kolkuttelemaan työvoimatoimiston ovia kymmeneen vuoteen tuntuu vastenmieliseltä. On tämä vaan aika tasapainottelua epäsäännöllisten tulojen ja säännöllisten menojen kanssa elämäminen. Jossain mielessä on hieman rauhoittavaakin, että tässä taloudellisessa keikuttelussa yksi asia tuntuu pysyvän vakioina; MEKA TV talous on ollut, on ja näyttää pysyvänkin vakaasti puhtaassa nollassa. Sitä ei näytä mitkään talouden tuulihatut eikä pörssikurssit keinuttavan.
Työseurannan 4. päivänä en laittanut herätyskelloa soimaan. Ajattelin, että nukun niin pitkään kuin unta riittää ja aloitan päivän aherruksen virkeänä sitten vasta.
Heräsin sitten 5:45 ja 5:50 totesin tilanteen toivottomaksi unen suhteen, kun keskeneräiset editointityöt hyökkäsivät päälle. Väänsin itseni ylös sängystä työpöydän ääreen, mutta sen verran nyt väsymys painaa puurtajaa, että aamutoimiin meni tehokkaan 10 minuutin sijaan 16 minuuttia tällä kertaa.
Sen sijaan, että olisin alkanut tarmokkaasti vääntämään päivän editointisumaa, jämähdin Tampereen kaupungin YouTube sivuille, jossa oli julkaisu Tampereen kaupungin kehitysvammaisten toimintakeskuksen Wärjäämön lyhytelokuva "Ihminen on se mikä luonnostaan on".
Täytyypä nostaa hattua Tampereen kaupungille ja heidän YouTube kanavalle. Siellä nostetaan virallisilla kaupungin sivuilla kehitysvammaisten tekemä elokuva esille hienosti. Muutenkin siellä tulee viittomakieli ja lasten sekä nuorten asioita tasapuolisesti esille kaupunginvaltuuston kokousten ohella.
Sitten vain jäin miettimään Porin kaupungin suhtautumista porilaiseen yhteisöelokuvatuotantoon, kansalaisjournalismiin ja mediakasvatustoimintaan. Eihän sitä nyt vaan kukaan omalla maallaan?
Itse asiassa Porissa ei mene kovinkaan huonosti. SEKKin ja Porin kaupungin asiat ovat oikeastaan niin hyvin kuin voivat niukkeneviin olosuhteisiin nähden olla. SEKKin toiminta on periaatteessa hyvin huomioitu ja ollaan kohtuullisen hyvin tapahtumien keskipisteissa, mutta jotenkin vain tätä SEKK/MEKA TV erityisosaamista oikein osata tai haluta täällä hyödyntää siinä määrin kuin se oikeasti olisi mahdollista.
Varsinkin omassa työssäni MEKA TV ja Me Itse Porin toiminnan näkyvyys ja hyödynnettävyys on Porissa olematonta. Tampereella ja Varsinais-Suomessa MEKA TV toiminta huomataan paljon paremmin. Se näkyy myös pankkitileissä ja työmatkojen pituuksissa. Hyvin kuvaavaa taitaa olla oikeastaan se, että olen porilaisena käynyt pokkaamassa Raumalta 3 huomionosoitusta ja palkintoa, mutta Porissa en muistaakseni yhtäkään. Ne jotka tietävät porilaisten ja raumalaisten leikkimieliset kisailut, tämä on kutakuinkin yksi maailman seitsemästä ihmeestä.
Näistä palkattomista pähkäilyistä suivaantuneena päivitin samalla "Pori Porimmaksi" soittolistan. Kyllä meillä vaan täällä osataan!
Ja nyt klo 8:08 uusi yritys tarttua kiinni päivän palkallisiin töihin.
MEKA TV toimintaa Porissa
Katsotaanpas mikä on MEKA TV tarjonta Porissa syksyllä 2012, toisin sanoen mihin on olemassa tuki ja rahoitus.
5.9. käytiin lyömässä rumpuja Porin kulttuuritoimen "Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa" loppuseminaarissa.
Porin seudun kansalaisopistossa alkaa 25.9. erityisryhmien sosiaalisen median kurssi, jonka vaatimaton lopputyö on järjestää järjestyksessään 5. valtakunnallinen erityisryhmien elokuvaseminaari 4.12.2012. Seminaarin varsinainen rahoitus on vielä 0 euroa, mutta tekijät ja tilat on ok. Tänne sisältyy myös Porin Me Itse toiminta.
Otsolan kansalaisopiston puitteissa tehdään elokuvia Sanoista eläviksi kuviksi - elokuvakurssilla liikuntavammaisille Validiassa.
Ahlaisten nuorisoseuran Ahlaste tuupille järjestyy muutama lyhytkurssi syksyllä.
Pieni tuskanhuudahdus editointipöydän takaa 9:33
Aamulla minulla oli 26 keskeneräistä editointityötä työpöydällä. Nyt niitä on 27. Argh! Oikeasti editoinnin muutenkin pitäisi viedä vain 1/4 osaa arvioidusta työajastani, jotta ehtisin tekemiään jotain muutakin. Nyt tuntuu, että editoinnista on tulossa kokopäivän painajainen.
Iltapäivämerkintä 14:41
Vihdoinkin sain yhden isohkon ja vähän työläänkin roikkuvat editointityön pois käsistä. Juttu on kuvattu sillä mielellä, että tästä saadaan juttu valmiiksi että hups vaan, mutta 8 raakaa työtuntia siihen vain meni. Ei kovin tehokkaita työtunteja, kun on muita hommia riesana tuolla jossain taustalla vaanimassa kokoajan, mutta kuitenkin.
Iltamerkintä vielä
16:00 oli tapaaminen Ahlaste tuupin kanssa, jossa päätettiin 16.9. Grande Finalin ohjelma ja pohdittiin samalla jatkoa. Projekti on virallisesti päättynyt, mutta Ahlaisten nuorisoseura jatkaa hanketta vielä vähän eteenpäin, että saadaan loputkin keskeneräiset hommelit pois käsistä. Sitten taas kotona 17:30 ja siihen sai työpäivän pituus riittää. Korkeintaan päivätän allakat ja niin edelleen.
Ps. 23:06
Allakoiden päivittämiseen ja tiedon hakemiseen mietintämyssyyn meni kyllä sitten vielä pari tuntia vapaa-ajastani hukkaan. Vai menikö hukkaan? Kerron sen sitten ensi vuonna tähän aikaan vuodesta.
Eipä taida tulla tänään työviikon pikkulauantaita, työviikon pikkulauantai ja puoliväli taitaa tulla vasta isona lauantaina tällä viikolla. Viikolopuksi on kolme kurssia suunnittelupöydällä toteutettavaksi ja Ahlaste tuupin Grande Finale -päätös. Viikolla taas ei kehtaa pitää vapaapäiviä, kun on kaikki niin riipin raapin kesken, joten 12 päivän työviikko taitaa olla menossa. Maanantaina asettamasta editointiaikataulustani olen nyt 2,8 lyhytelokuvaa jäljessä. Kello soi 7:30 ja ihme kyllä pääsin tehokkaasti työpäivän alkuun. Jos kotona työskentelyssä on haittansa niin on siinä etunsakin. Jos aamupäivän oikein ahkeroi, voi palkaksi hyvästä työstä saada päikkärit. Rutiiniaamuna käyn ensin laittamassa työkoneen päälle. Samalla kun kone käynnistyy, laitan kahvikeittimen päälle ja käyn lukemassa vessassa aamulehden. Yleensä olen täydessä työkunnossa kahvikupin kera työpöydän ääressä 10 minuutissa. Tehokasta eikös vaan? Aamu 8:00 mennessä olin saanut päivän postit luettua, valmistelua päivän Validia kurssi, siirtänyt Validian Yyteri-materiaalin editointilevylle ja laittanut Otsolan kansalaisopiston opistopaperit ajan tasalle. Allakkaan on merkitty tänään 2 tuntia palkallisia työtunteja, joten sitä varten on kaikki nyt valmiina. 8:00 jälkeen päivän muut työt muuttuvatkin epämääräisiksi. Päivän kurssi kun on aamupäivällä, niin ei voi oikein aloittaa mitään editointityötäkään, ei vain pysty keskittymään. Aamun sormitreenauksesti otankin sitten MEKA TV nettisivujen päivittämisen, 4H Alastaron elokuvaillan suunnittelun ja markkinoinnin aloittamisen, eilisen päivän työtiedostojen synkronisoinnin ja varmuuskopioinnin ja niin edelleen. Jotain vähän koko ajan oikealla ja vasemmalla kädellä, mutta ensimmäisen aamupuolituntisen työtehokkuudesta ei ole enää merkkiäkään. Näitä naputellessa siis välillä vilkuillen kelloa, jahka se tulisi 9:37, jolloin muutun taas minuuttiaikataulun mukaiseksi tarkaksi ja tehokkaaksi työssäkäyvän yhteiskunnan jäseneksi.
Iltapäiväbluussia
Aamutehokkudesta ei kyllä sitten ollut juuri mitään hyötyä. Tietenkin lähtökiireissä unohdin puolen editointimateriaalista väärälle editointilevylle ja kotiin. Vahinko ei nyt sitten ollutkaan kovin kaksinen ja saimme porukalla tehtyä Yyterin dyyneillä leffan raakaleikkauksen. Ja harvinaista kyllä, olen päivän antiin kohtuullisen tyytyväinen. Olen enää 2,55 lyhytelokuvaa aikataulusta jäljessä. Onnistuneen aamupäivän annin jälkeen pidänkin nyt vähän siestaa, hoitelen kotijuttuja ja palaan työpöydän ääreen sitten kun huvittaa.
Yökirjaus 23:07
Palasin työpöydän ääreen 16:00 ja pari tuntia meni sekalaisissa viritelmissä aloittaa joku juttu. Oikeastaan monta juttua tuli aloitettua, mutta ei yhtään päätettyä. Illalla ja alkuyöstä tuli vielä väännettyä pari tuntia Ahlaste tuupin viimeisiä uutisia, mutta ei valmista siitäkään. Nyt ollaan enää vain 2,05 juttua editointiaikataulusta jäljessä.
Herätys oli 7:30, mutta heräsin taas ennen herätyskelloa 7:11. Työpäivä myllertää mielessä jo heti aamulla. Tänään on päiväohjelmassa vain vuosi 2020. Lähdetään Räikkälän Ykin kanssa pohtimaan SEKKin tulevaisuutta Diges Oy:n strategiasparraukseen. Mukaan piti tulla SEKKin hallituksesta Annukka Tuppurainen, mutta hänen lapsi oli sairastunut, eikä Annukka pääsekään mukaan. Mikä on aika harmi, olisi tullut vähän jotain muitakin näkemyksiä SEKKin tulevaisuuteen kuin vain meidän vanhojen ukkojen. Tämä on taas näitä päiviä, jolloin ei palkkaa tipu mistään, joten Rummunlyöntipäiväksi menee ja erittäin antoisaksi sellaiseksi. Tulevaisuutta on aina hauska ideoida, suunnitella ja luoda siitä kauhukuvia. Tulevaisuuden ennakointi ja ennustajaukkona oleminen onkin oikeastaan aika tärkeä syy, miksi MEKA TV porskuttaa vaikeuksista huolimatta. Rahaa ei toiminnan kehittämiseen juurikaan ole, ylläpitoon ei laisinkaan, mutta aina sitä vaan jotain jotain löytyy, kun ollaan matoja metsästämässä pikkuisen aikaisemmin kuin muut. Eipä sitten tänään muuta kuin varhaisena lintuna Helsinkiin vaan vuotta 2020 suunnittelemaan.
Iltamerkintä 21:10
Merkillinen ilmiö. Päivä on ollut kiireetön ja mukava, pieni ajelu Helsinkiin ja takaisin, eikä työasioitakaan ollut kuin yksi vaivainen; SEKKin ja MEKA TV toimintastrategioden suunnittelemista vuoteen 2020. Ja silti väsyttää.
Jonkin aikaa jo minä ja koko MEKA TV toiminta on kärsinyt epämääräisyydestä, haahuilusta ja päättämättömyydestä, mitä tässä oikein pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Tänään yritän käynnistää Isoa Ratasta käyntiin, jotta voisin sanoa piupaut masentavalle maanantaille ja kattaa mestareille aamiaista. Kaikkihan sen tietävät, että Mestarien aamiainen eli hyvästi masentava maanantai on Kurt Vonnegutin mainio romaani. Jotkut tietävät, että se on Ypö-Viis merkkisen orkesterin laulu. Näitä taas ei taida tietää juuri kukaan; vuonna 1997 tein Rauma TV:lle KeViKe TV ohjelman Mestarien aamiainen. Samana vuonna tein Hyvästi masentava maanantai lehtijutun Turun- ja Porin läänin taidetoimikunnan Foorumi lehteen. Noin, nyt olen taas lahjakkaasti haahuillut sivupoluille päivän tehtävistä. Viikonloppu meni osin vapaalla ja osin siivotessa. Oikeastaan pääsin siivoamisessa vasta levitysvaiheeseen, joten työhuone ja pari muutakin huonetta on täynnä järjestettävää roinaa, jota pitänee tänään vasemmalla kädellä saada järjestykseen, vähän enemmän mitä oikealla kädellä ehdin sekoittaa. Mihinkään järkevään en ole kyllä muutamaan päivään päässyt käsiksi ja tänään sitten heräsinkin käynnistyvän Ison Rattaan kolinaan päässäni, nyt pitää alkaa toimeen. Vaikka minulla ei ollut kelloa soimassa eikä herätystä päällä, heräsin viiden aikaan ja kun ei tullut uni, niin tässäpä lehdenluvun ja aamukahvin jälkeen olen liimautunut työpöydän ääreen ihmettelemään maailman menoa. Aika ajoin kirjaan työviikon seurantaa ja nyt päätin, että tämän viikko 37 on tämän syksyn seurantaviikko. Tämä on ollut minulla tapana pari kertaa vuodessa 1988 lähtien. Jos joku joskus haluaa jostain kummasta syystä tehdä historiaopusta KeViKe/MEKA TV koukeroista, nämä työnseurannat kyllä kertovat kaikenlaista tuskastuttavan hitaasta kehityksestä.
1. työtunti 6:00-7:00
Menee kyllä haahuiluksi tämän blogin kanssa kahvia juodessa. Samalla alkuperäisen löysin jutun "Hyvästi masentava maanantai" ja kävin aikakoneella vuodessa 1996. Kehitysvammaisten kulttuuritoiminnan kehittäminen ei kyllä 16 vuodessa ole muuttunut moksiskaan helpommaksi.
Samalla vasemmalla kädellä tulee siivotuksi viikonlopun siivouksia pois silmistä, allakat päivitettyä, sähköpostit luettua, Facebookissa ym. sosiaalisissa medioissa käväistyä ja uudelleenjulkaistua siis tuo juttu "Hyvästi masentava maanantai".
2. työtunti 7:00-8:00
Maanantairutiineihin kuuluu MEKA TV YouTube tilastojen ylöskirjaus ja omien tyhjien pankkitilien tarkistus.
Pidän MEKA TV katsojaluvuista jonkinlaista viikkoseurantaa. Nyt YouTube elokuvia on katsottu 59390 kertaa. Jos tähän vielä lasketaan muut MEKA TV jutut, mitkä ovat muiden sivuilla, niin luku nousee 91000 huiteille.
Viikon katsotuin juttu on Kauhua Kapinetissa -traileri
Kuukauden katsotuin on taas tämä vuoden ja koko tilaston kestosuosikki Kiertoajelu Eurassa
Täytyy kyllä myöntää, että työviikon alkajaisiksi YouTube kasvavien tilastojen seuraaminen on paljon mukavampaa kuin pakkasella paukkuvat pankkitilien seuraaminen.
3. työtunti 8:00-9:00
Vihdoin sain käynnistettyä editointiohjelman ja olinkin heti ahkera. Konvertoin Ahlaste tuupin myrskyuutiset ja Matomäen koulun metsäkeikan SEKKiin käännettäväksi. Molemmat leffat pitää tekstittää englanniksi, kun menevät kansainväliseen luontoelokuvakilpailuun Wildlife Vaasaan. Samalla tuli arkistoitua ja varmuuskopioitua muutkin Matomäen koulujutut, josta tupsahtikin uusi homma keskeneräisten töiden listaan; DVD pitää vielä tästä kouluprojektista leipoa.
4. ja 5½ työtunti 9:00-11:30
Kovana tavoitteena oli päästä SEKKissä käymään 9:00 maissa, mutta kaikkien päivitysten, tavaroiden ja videosiirtelyiden jälkeen pääsin SEKKiin vasta noin 10:00. Pienen työnjakopalaverin jälkeen aloin päivittää SEKK ja MEKA TV editointilevyjä. Tavaraa olikin kertynyt levyille niin paljon, että lähdin puolentoista tunnin odottelun jälkeen pois ja kone jäi sinne siirtelemään tiedostoja. Pitänee sitten iltapäivällä hakea kone ja levy pois, kun ne ovat tehneet tehtävänsä. Minulla oli aamulla 24 editointityötä kesken ja ajattelin käydä SEKKissä pyytämässä ediointiapua. SEKKissä putkahti 2 keskeneräistä työtä esiin ja nyt minulla on 26 editointimurhetta työn alla.
SEKKin projektivintissä on arkistointimyllerrys kesken, eikä sekään oikein mielialaa kohentanut. Tekemistä on vain yksinkertaisesti resursseja ajatellen liikaa.
6. työtunti 13:45-14:15
Oli vähän pakko pitää tuumaustaukoa tiskipöydän ääressa ja sapuskaakin piti saada. Sitten ei vaan saanut mitään muuten toimeksi. Yhteen koneeseen piti tehdä tietoturvapäivitykset, mutta eihän tuota oikein työksi voi sanoa. Sitten piti hakea SEKKistä kovalevy, joka jäi sinne varmuuskopioitavaksi. Siellä oli kopioinnista tapahtunut jotain kummallista sinä aikana kun olin poissa ja nyt minulla on 80 levyvirhettä varmuuskopioituna. Älkää kysykö, onko tuossa mitään järkeä. Tietotekniikka ei ole minun mielestäni kovinkaan kehittynyttä, monimutkaista vaan.
7. -10. työtunti 19:00-23:00
Aamuvirkkuus kostautui ja päiväunien sekä Star Trekin katselun jälkeen tartuinkin vihdoin editointiin kaksin käsin kiinni ja syntyikin sitten kahteen viikkoon ensimmäisen kerran jotain valmistakin. Kovin tehokasta ei työskentely ollut, piti hoitaa pari muutakin asiaa välillä, tehdä musiikkia leffaan ja niin edelleen. Mutta valmista tuli, Ahlaste tuupin Marttojen olumpialaiset on siinä. Vielä jutun julkaisu, markkinointia ja huomisen Helsingin reissun valmistelua vähäsen, niin päivän puuhat on tässä tältä päivältä.
11. työtunti 23:00-24:00
Arkistoversioiden konvertointi, arkistointi, nettisivujen päivitys, elokuvaluetteloiden päivitys ja varmuuskopiointi vei vielä yhden tunnin yöunista pois.
