Hyvän elämän vai luopumisen aika?

Jokusen vuoden on tämäkin Länsirintamalta ei mitään uutta -blogisivusto tainnut olla tauolla, viimeisin merkintä on lokakuussa 2017, jolloin laitettiin tänne näkyviin 2018 MEKA TV toimintasuunnitelma. Tämä 2024 saattaa olla viimeinen MEKA TV toimintavuosi, ja jos näin on, niin tämän on myös luopumisen aika. Toimintasuunnitelma toki vuodeksi 2024 on, mutta toistaiseksi hommalta ei puutu mikään muu kuin rahoitus. Vanha 5 vuotishanke Taiteesta työtä 2019-2023 kuopattiin vuodenvaihteessa, eikä vielä tiedetä saadaanko uutta HYVÄ ELÄMÄ -hanketta käyntiin.

Vuoden 2024 alku on taas hankala ja epävarmuus kalvaa tulevasta. Eipä siis mitään uutta Länsirintamalta. 

Kaivellaanpas vähän tikulla silmää ja muistellaan, miten ovat vuodet alkaneet aiemmin. Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta jotain samankaltaista alkutahmeutta on meikäläisten toiminnoissa aina vuoden alussa. Meikälästen toiminnan apurahatilanne ratkeaa yleensä vasta helmikuun puolessa välissä, joten alkuvuosi ollaan löysässä hirressa aina siihen saakka.

Näin 10 vuotta sitten

Microsoft on näemmä muistanut ainakin minua joululahjoilla. Jouluvapaalta työkoneita avatessa joka ikinen Windows kone on taas aivan juntturassa. Epäilen, että Windowsin palomuuri on päästänyt joulupukin koneeseen ja tukkinut sen sinne jonnekin? Pian on mennyt tunti neljää konetta avatessa ja vasta yksi toimii jotenkuten, Windows 8 aukeni heti 8 minuutissa.

Arin ja Microsoftin joka-alkuvuotinen normaali kina

Tänä armon vuonna Microsoft Officen viimeisten päivistysten jälkeen on ollut taas kovasti erimielisyyksiä joka koneessa asioiden sujuvuuden kannalta. Ei siis mitään uutta tälläkään rintamalla.

Entäs 9 vuotta sitten?

Eipä tässä vielä ansiotöihin vuoden ensimmäisenä työpäivänä olla päästy, kevyeeseen inventaarioon ja valmisteluihin tuleviin töihin on tuhrautunut päivän ensimmäinen puolisko. Jos aika on rahaa, niin pelkkää rahanhukkaa vielä koko alkuvuosi. MEKA TV kalusto on näin äkkiseltään katsottuna valmiina joka lähtöön. Kamera jalustojakin löytyi 14 kpl, joten tänä vuonna tuskin tarvitsee investoida uusiin jalustoihin, sen verran joka lähtöön löytyy työkaluja kuvan vakauttamiseen erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Inventaario odottaa tänäkin vuonna ensimmäisellä viikolla. Tiialla on työsopimus, mutta Ari joutuu harrastamaan, sillä josko sitä jotain töitä vielä löytyisi, työkalujen pitää olla käyttökunnossa.

7 vuotta sitten Suomi 100 vuotta ja MEKA TV 25

Sain kuin sainkin viime vuonna tehtävälistani tyhjäksi, mutta mistä ihmeestä tämän vuoden tehtävälistaan on ilmestynyt jo 147 tehtävää?

Näin viime vuonnakin saatiin työlista tyhjäksi, kun siirrettiin 90 tehtävää tälle vuodelle. Olisipa näille vielä palkanmaksajakin kaikille tehtäville.

1. MEKA TyöViikko otetaan rauhallisesti ilman sen sukkelampia menoja ihmetellessä, miten ihmeessä tämä vuosi oikein selvitään. Hyvä asia on Kyläelämää Satakunnassa 2017 -projektin käynnistyminen. Otsaryppyjä aiheuttaa SEKKin Suomi 100 satakuntalaista elokuvaa -hanke, tarvittavasta rahoituksesta ollaan saatu vasta noin puolet kasaan. Suurta huolenaihetta aiheuttaa taas Myötätuulen viesti. Hanketta ollaan suunniteltu nyt puolitoista vuotta ja raamit on kunnossa, mutta rahoitus on vielä lähes kokonaan tyhjän päällä. Pahimmassa tapauksessa koko hankkeesta on tulossa torso tynkähanke, mutta eipäs nyt vielä heitetä sotakirvesta järveen. Se nyt on jo selvää, että Suomi 100 juhlavuotta ei paljoa keritä juhlimaan muuta kuin ankaran työn ohessa ja hyvä näin.

Ja vielä;

Näin se sitten tämäkin vuosi alkoi hylätyn apurahahakemuksen kanssa liikkeelle - saisi niitä hyviäkin uutisia vähän useammin tulla.

Tästä se lähtee. Vuodeksi olisi nyt tiedossa säännöllinen tilipäivä tämän puolipäivähankkeen myötä. Edellisestä säännöllisestä tilipäivästä onkin kulunut jo 6 vuotta.

6 vuotta sitten 2018

Tuttu tilanne taas vuoden alku, töitä olisi, mutta palkanmaksaja puuttui.

Työt saavat vielä odottaa 2.1.2018, kunnes tämä harrastajasiivoaja löytää ensin lattian, työpöydän ja palkanmaksajan jostain.

Jostain tuolta se työpöytäkin ehkä löytyi

Sinne meni SUOMI 100 ja MEKA TV 25 vuotisjuhlavuosi ja tyly paluu arkeen alkaa. MEKA TyötönViikolla N:o 1 ei ole yhtään työallakkamerkintää eikä toiminnalle mitään tukea nappulasta puhumattakaan tällä viikolla. Kansalaisopistokausi alkaa 13.1. Harjavallasta, sinne asti sinnitellaan harrastepohjalla ja räävitään jotakin olematonta viime vuonna keskeneräisiksi jääneiden rääppeiden kanssa. Siivotakin vissiin tarttis, kun ei viime vuonna oikein kerinnyt.

Näin tänäkin vuonna. Ensimmäinen virallinen palkallinen päivä on 13.1. ja tällä kertaa opistokausi alkaa Eurajoelta. Sitä ennen olisi vaan saatava kaikki pakolliset, mutta palkattomat hommat pois käsistä muun työnhaun ohessa jollakin tapaa.

Surkea oli vuodenalku 2019 niinkuin vuodenalut yleensä

MEKA TyöVuosi 2019 ja TyöViikko numero 1. alkaa kohtuullisen ankeissa merkeissä. Ryhmätoiminta on nyt sivuraiteilla ja nyt vain odotellaan vain tulevia rahoituspäätöksiä ja kokolailla yhden kortin varassa tuleva toiminta näyttää nyt olevan. Joulupukkikaan ei tuonut mitään muuta kuin takapakkia ja lunta tupaan 2018 loppuvuoden hakemuksista, ainoastaan yhdelle ryhmälle on saatu pieni avustus yhden lyhytelokuvan tekemiseen. Rahaa tämän vuoden toimintoihin on toistaiseksi 3/4 osaa vähemmän kuin viime vuonna, joten se merkitsee sitä, että 3/4 osaa toiminnoistakin pitäisi osata karsia.

- Tammikuu mennään vielä kädestä suuhun kahden editoinnin tilaustyön voimin ja tammikuun puolesta välistä alkaa taas kansalaisopistokausi, joten ainakin 9 ryhmälle löytyy koulutustoimintaa ja ohjaajalle osa-aikatyötä tammikuussa. Helmikuun tilanne näyttää vielä tässä vaiheessa surkealta, maaliskuu pärjätään, mutta siitä eteenpäin MEKA ToimintaVerkoston, Osallisuus teatterin ja Satakunnan meikäläisten tulevaisuus näyttää hypyltä tuntemattomaan parempia aikoja odotellessa. Edellinen 5 vuotiskausi 2014-2018 saatiin näyttävästi jälkijunassa osallisuuden jäljillä yhdenvertaisina yhdessä osallisuuden ytimeen, mutta nyt uuden 5 vuotiskauden aloittamisen kanssa tarttis keksiä taas pyörä ja pyöriä pyörittävä moottori uudelleen..

Odottavan aika on joskus pitkää

2024 tammikuun 2. päivänä

Viime vuodet ovatkin olleet taas samankaltaisia, tammikuussa ei tuloja, eikä tulevista tuista tai tuettomuuksista mitään varmuutta. Tämä vuosi näyttää nyt 20 vuoteen kehnoimmalta. Töitä olisi vallan helkkaristi, mutta palkanmaksajia ei. Ei siis mitään uutta Länsirintamalla.

2. MEKA TV vuosineljännes 2016

Jatketaanpa vuoden 2016 muisteluita vielä kun jotain muistetaan.

MEKA TV toiminta on viime vuosina jakaantunut 4 osaan. 
1. vuosineljännes mennään kansalaisopistokurssien ehdoilla.
2. vuosineljännes ihmetellään, tuleeko toiminnalle jatkoa jostain kesäkauden yli ja koitetaan venyttää vähäisiä tilaustöitä riittämään kesän yli.
3. vuosineljännes alkaa  nykyään tuettomana, kurssittomana eikä ryhmätoimintaa ole, joten heinäkuu on hyvä pitää vähän kesätaukoa. Elokuussa alkoitetaan taas syksyn ja loppuvuoden toiminnat hitaasi mutta varmasti.
4. vuosineljännes mennään taas kansalaisopistojen kurssien voimin.

2. vuosineljännes huhti-kesäkuu

Toinen vuosineljännes alkoi siis umpisurkeasti, talous oli 300,- pakkasen puolella eikä kesäkaudeksi ollut riittävästi tukea eikä tilaustöitä, joten toiminta oli taas vaihteeksi kokonaan katkolla. 

Impolan työhuoneellaja huushollissa oli iso putkiremppa, joten työhuoneessakaan ei kunnolla hommia päästy huhtikuussa tekemään. Putkirempan ja muun tavaroiden siirtelyiden vuoksi muutenkin huhtikuussa ei kauheasti mitään uusia töitä edes haalittu.

Jotain pikkupuuhia huhtikuussa kyllä tehtiin ja muutaman työpalaveri pidettiin, kun kansalaisopistojen kevätkausi päättyi. Ahlaste tuupi ja Ruskilan pysäkki olivat ainoita ryhmätoimintoja huhti-toukokuussa.

- 12.4. oli elokuvailtamat Kiukaisissa.

- 13.4. Elokuvailtamia pidettiin Nakkilassa Arantilankodossa.

- 20.-21.4. Sataedun lähihoitajat kävivät MEKA TV elokuvakurssin läpi.

- 23.4. oltiin Otsolan Nakkilan kevätjuhlissa esittämässä MEKA TV Nakkilan toimintaa ison yleisön edessa ensi-iltaa samalla juhlien.

- 26.4. vietettiin Kaveripäivää Huittisissa.

Toukokuun alussa huristettiin Pyhäjärvelle Me Itse mediakurssia pitämään ja Kajaaniin Radio Valo kurssia vetämään.

Sitten saatiin vaihteeksi hyviäkin uutisia, toiminta sai Porin kulttuurilautakunnalta kuukauden työskentelyavustuksen syksy toimintoja varten ja se taas tiesi sitä, että kesän tilaustöiden ja kurssien lisäksi palkattomiksi luppopäiviksi riitti sen verran tukea, että työkkärimurheet sai taas siirtää loppuvuoteen.

Toukokuun muita puuhia oli

- 11.5. Elokuvailtamat Ojantien toimintakeskuksessa.

- 17.-19.5. Porin GreenCare luontopajan toiminnasta kuvattiin esittelyvideo

- 26.5. Koulutuupi Ahlaisissa

- 27.-28.5. Me Itse mediakurssi Espoossa

- 29.5. Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosikokous suoratoistettiin

Kesäkuussa olikin sitten taas töitä melkeinpä kokopäiväisesti.

6.-14.6. Yhdenvertaisuus pajoja SEKKissä ja Ojantiellä

20.-23.6. Valokuvaleiri Eurassa nuorille

28.-29.6. Me Itse päiviä Eurajoen Lahdenperässä

Umpisurkea alkuvuoden talouskin alkoi kääntyä parempaan suuntaan ja näytti nyt siltä, että loppuvuosi selvitään alkuvaikeuksista huolimatta.

Lisää juttuja toiselta vuosineljännekseltä

• Kaveritupa Huittisissa 26.4.2016

• Eurajoen Me Itse Jokirapujen ylimääräinen kevätsiivouspäivä

• Pyhäjärven meikäläisten mediakurssilla diivalitiin

• Yhdenvertaisena animaatiopajat

1. MEKA TV vuosineljännes 2016

On tullut taas aika pohtia, mihin se vuosi 2016 oikein katosi. 

Aloitetaanpas muistelot 1 vuosineljänneksestä 2016.

1. vuosineljännes tammi-maaliskuu 2016

Vuosi alkoi surkeissa merkeissä. MEKA TV 16 syntymäpäivänä oli vuodenvaihteessa kuukauden tueton ja rahaton kuukausi, SEKKissä oltiin joulukuussa kuukauden pakkolomalla, eikä mikään oikein edistynyt toivotunlaisesti. Sipilän hallituksen tekemät uudet lakipykälät hankaloittivat ohjaajan ja koko MEKA TV toiminan elämää, sillä jotta freelacer ohjaaja olisi voinut hakea työttömyyskorvausta tuettomasta ja palkanmaksuttomasta ajasta, olisi pitänyt osoittaa, että koko MEKA TV toimintaa ei olisi edes olemassakaan, eikä töitä olisi tiedossa tulevaisuudessa laisinkaan.

Tilanne oli siis hankala, mutta päätettiin sitten vain puskea eteenpäin surkeista tulevaisuuden näkymistä huolimatta. 

Tammikuun puolessa välissä alkoi sitten taas kansalaisopistot ja muut ryhmät toimia. Eurajoella, Harjavallassa, Huittisissa, Merikarvialla, Nakkilassa ja Porin Monituotteessa sekä Ojantiellä alkoi pyöriä kansalaisopistopiirit. Ahlaste tuupi ja Ruskilan pysäkki jatkoivat toimintaa. 

Tilaustöitä ei ollut tarpeeksi näköpiirissä ja muutenkin työtilanteessa oli tapahtunut 1/3 pudotus verrattuna edelliseen vuoteen. Töitä siis oli, mutta sirpalemaisia ja tuntitöitä. Kuvaavaa oli, että maaliskuun lopussa työstä aiheutuvia kuluja oli 300,- enemmän kuin työstä tulleita tuloja, joten 100,- per kuukausi oli ohjaaja joutunut maksamaan siitä ilosta, että oli saanut tehdä pakkoyrittäjänä töitä eikä saanut rennosti tienata rahaa työttömänä. 

Tammikuussa tehtiin silti isoja suunnitelmia, vaikka koko tuleva toiminta oli tyhjän päällä. Oli nähtävissä, että 2016 ei raha liiku eikä käy pyydykseen, joten tämä välivuosi päätettiin satsata jo alkuvuodesta vuoteen 2017.

11.1. käytiin Tampereella Me Itse toimistossa vetämässä tulevia linjoja. Muuten mentiin kansalaisopistojen ja ryhmien ehdoilla.

Helmikuun lopussa vedettiin Radio Valo kurssi Valkeakoskella sekä kuvattiin Kehitysvammaisten Tukiliiton teatteriprojektia. Vaikka tilaustyöt olivat kovasti vähissä, mutta jotain sentään löytyi.

7.3. SEKK ja MEKA TV kävivät esittelemässä Satakuntaliiton tilaisuudessa Satakunnan kansanedustajille tilannetta ja toimintaa.

18.-19.3.käytiin isolla porukalla Me Itse vuosikokouksessa, mukana oli lähes kaikki Me Itse aktivistit Satakunnasta. Me Itse johtoryhmään tuli valittua Jaana Nordlund, joten näin saadaan Satakunnan meikäläistenkin ääni paremmin kuuluviin valtakunnallisestikin.

31.3. tuli sitten taas lunta kunnolla tupaan. Alkuvuoden apurahakierroksesta viimeinen oljenkorsi katkesi ja toiminta oli taas katkolla huhtikuun lopulla, jos ei mitään erinomaista keksittäisi.

Muuten sitä vanhaa samaa

Työtunteja oli vähän, hädin tuskin puolipäivätöitä yhteensä, vaikka työlähtöjä oli yhteensä 79. Työhuoneella tuli nyhjättyä Windows päivitysten kanssa, varsinkin Windows 10 pakkosyötön estäminen ja Adoben päivitykset veivät tuhottomasti aikaa. Apurahahakemuksia tuli tehtyä vino pino ja kaiken maailman konnankujeita piti tulevien töiden toivossa suunnitella.

Valmiita lyhytelokuvia syntyi alkuvuodesta poikkeuksellisen vähän. Uusia omia töitä ei uskallettu ottaa, kun vanhojakin oli paljon kesken eikä rahoituksista ja toiminnan jatkuvuudesta ollut vielä mitään selkeitä takeita.

Jotain juttulinkkejä lisää alkuvuodesta 2016

• Normaalia alkuvuoden alkuvuoden alkukankeutta

• Helmikuussa 2016 tilanteesta raportoitiin näin

• Satakunnan meikäläisten matkaraportti Me Itse vuosikokoukseen

Mutta katsooko niitä edes kukaan...

MEKA TV syyskausi 2016 on alkanut ja editointimylly käy kuumana. Ensimmäisen työviikon aikana saatiin 4 lyhäriä tehtyä valmiiksi, joten keskeneräisiä ei ole enää kuin 44. 

Yhteisöelokuvia syntyy taas kuin liukuhihnalta, mutta katsooko niitä edes kukaan? Katsojamäärä ei kauheaa kerskuntaa aiheuta, mutta eipä tuo ole näiden yhteisöelokuvien tarkoituskaan.

Kaikkihan sen tietävät, että on olemassa valhe, emävalhe ja tilasto. Noita kävijä -ja katsojalukuja ei siis ihan faktoina voi ottaa, mutta toisaalta katsojien laatu on tärkeämpää kuin määrä. Ja vähän suuntaa antavia tietoja toiminnasta nuo antavat.

Tällä hetkellä MEKA TV YouTube sivuilla on tilastoitu 242208 näyttökertaa. Tilaajia sivuilla on 386. 

Heinäkuu on hiljaisin kuukausi katsojaluvuissa, mutta 7243 kertaa ollaan MEKA TV leffoja katsottu silloinkin. Se tekee päivää kohti 233 katselukertaa.

Heinäkuun TOP-5

Heinäkuussa katsotuin leffa on Kaasmarkun lasten ja nuorten tekemä Ullakon neito. Tämä 2013 Karhuseudun, Ahlaste tuupin ja Kaasmarkun 24H elokuvaleirillä tehty kyläelokuva on kaikkein eniten MEKA TV kanavalla katsottu lyhäri. Jostain syystä se kokoaa lähes 100 katselukertaa päivässä edelleen.

Heinäkuun listan kakkonen on Länsi-Euran kyläyhdistyksen lasten ja nuorten elokuvaleirillä 2013 tehty hupailuelokuva 10-vuotiaasta tytöstä, joka katosi. Leffa on noussut myös kaikkien aikojen 2. eniten katsotuksi MEKA TV YouTube leffaksi.

Heinäkuun 3. katsotuin leffa on Harjavallan lukion 2012 tehty Hiljainen Helmi. Leffa ei valmistuessaan katsojia paljoa kerännyt, mutta kohoaa tilastotiedoissa hiljaisesti kokoajan.

Heinäkuun 4. katsotuin leffa on Ruskilan koulun Ruskilan junaturma. Mielenkiintoinen turhanpäiväinen tilastotieto on myös se, mistä maista Ruskilan junaturmaa ollaan katsottu eniten; 1. Suomi 2. Ruotsi 3. Belgia 4. Meksiko 5. Intia. Näin siis heinäkuussa.

TOP-5 lista viimeisenä on taas Ruskila ja elokuva on taas näitä 2013 Karhuseudun 24H elokuvaleiri tuotoksia, Suuri pelipäivä.

Lasten ja nuorten leffat siis jyräävät tilastokärjessä, mitä on toisaalta hieman surkuhupaisaakin siinä mielessä, että näinä päivinä ei lasten ja nuorten leffatoimintaa Ahlaste tuupia lukuunottamatta juurikaan ole.

Elokuun 1. viikon TOP 5

Elokuun ensimmäisellä viikon katsotuimmat ovat tässä.

1. Ullakon neito
2. Kadonnut tyttö
3. Hiljainen Helmi
4. Kauhujen talo
5. Ruskilan junaturma

Uusimpana listanousijana on siis Arantilankodon elokuvapiirin Kauhujen talo. 

Muut nippelinappeli TOP-5 tilastot

Viimeisen kuukauden aikana MEKA TV YouTube kanavaa eniten katsojia keränneet maat ovat
1. Suomi
2. Viro
3. Ruotsi
4. Kanada
5. Yhdesvallat.

Täysin hyödytön tieto lienee tämäkin; Yhdysvaltain osavaltioista eniten MEKA TV kanavalla on heinäkuussa käyty
1. Delaware
2. California
3. Florida
4. Virginia
5. Ohio. 

MEKA TV leffoja katsotaan nykyää eniten
1. Puhelimella 52%
2. Tabletilla 23% 
3. Tietokone 19%
4. TV 1,2%
5. Pelikonsoli 0,4%

Entäs, millä käyttöjärjestelmällä juttuja katsotaan?
1. Android 55%
2. Windows 23%
3. iOs 16%
4. Windows Mobile 3,4%
5. Macintosh 1,2%

MEKA TV kanavalla miehiä katsomassa on 57% ja naisia 43%. Ikäjakauma katsojista;
1. 25-34 vuotiaat 28%
2. 18-24 vuotiaat 27%
3. 35-44 vuotiaa 18%
4. 13-17 vuotiaat 13%
5. 45-64 vuotiaat 8%

Näistä emävalheistakin suurempia tilastoja voi tulkita sitten miten kukin tykkää, mutta kysymykseen - mutta katsooko niitä kukaan - voidaan vastata, että kyllä niitä joku jostain ihmeen syystä katsoo. Tänäänkin jotkut tilaston mukaan 258 kertaa.

Elokuva-aarrearkku Blue Sea Film Festivaaleilla 2015

Yhtä varmasti kuin vuodenajat vaihtuvat tulee myös Blue Sea Film Festivaalit.elokuussa.

MEKA TV on osallistunut näihin mainioihin elokuvajuhliin vuodesta 1996 asti, jolloin KeViKen Reposaari eepos voitti kansainvälisen dokumenttsarjan ensimmäisen palkinnon. Tänä vuonna osallistumme siis jo 21. kertaa.

Viime vuosina olemme vieneet SEKKin kanssa perjantai aamupäiväksi yhteisöelokuvia näytille ja niin tänäkin vuonna. Esityspaketteja on ollut 4. Lasten ja nuorten sarja, myrskynuorten sarja, Ympäristö eläväksi kuvaksi kooste sekä erityisryhmien elokuva-aarrearkku. Viime vuonna SEKK ja MEKA TV esitti 28 vuoden aikana tehtyä yhteisöelokuvaa, joista kaksi oli vieläpä ensi-iltaesityksessä. Tänä vuonna esillä on samanlainen mokoma, joskin ensi-iltoja on tulossa rutkasti enemmän.

Osallisuuden jäljillä 2015

Vuonna 2015 erityisryhmien elokuva-aarrearkkussa oli elokuvia ja puheenvuoroja osallisuudesta. Elokuvia esitteli mm. Jaana Nordlund ja Eurajoen porukka.

Niille, jotka eivät sattumoisin päässeet katsomaan näitä leffoja isolla valkokankaalla Iso-Hannuun viime vuonna, niin kokosimme nyt koko kattauksen tähän pienemmillä näyttöruuduilta katsottavaksi.


Osallisuuden jäljillä Kari Vuorenpää - 9 min - 2015

Osallisuus on päivän sana, mutta mitä se kehitysvammaisille merkitsee? Mitä eroa on osallisuudella ja osallistumisella? Jari Nurmi kyselee Kari Vuorenpäältä osallisuudesta.

Erityisryhmien salibandy - 4 min - 2015

FBT Karhu Stars elokuvaryhmä Eurajoelta teki lyhytelokuvan erityisryhmien salibandystä.

Sekamelska TV - 3 min - 2014

Olavin koulun animaatiopedot näyttävät millaisia erilaisia animaatioita syksyn kurssilla oikein kokeiltiinkaan 100 vuotta suomalaista animaatiota juhlavuoden kunniaksi.

Ajatuksia yhteisöelokuvan tekemisestä - 4 min - 2014

Validia Porin elokuvaryhmä pohti yhteisöelokuva merkityksiä omalle elämälleen.

Kaunummen kodin elämää - 8 min - 2015

Vuosi Kaunummen kodin elämää Eurajoella.

Jokaisella on oikeus tietoon - 11 min - 2014

Me Itse porukka ympäri Suomea pohtii lukutaidon merkitystä. Lyhytelokuva tehty teemaviikolle jaettavaksi ja katsottavaksi 2014.

Onnen sirpaleita tulossa - 2 min - 2015

Mitä ihmeen Onnen sirpaleita, mikä Hyvis ja miten yhteistömedia tähän liittyy? Tässä vähän esimakua siitä, mitä tehdään ja keitä me olemme. Onnen sirpaleita yhteisöelokuvan ensi-ilta syksyllä 2015.

Koirankakkaa Anu Saagim - 3 min - ENSI-ILTA

Anu Saagimin mielestä Pori on kakka kaupunki ja samalla tutkimuksissa on todettu, että porilaiset ovat Suomen onnellisimpia ihmisiä. Anu Saagim lähti asiantuntijaryhmän kanssa tutkimaan, mistä se johtuu.

Tällaisia helmiä viime vuonna Blue Sea Film Festivaaleilla.
Tänä vuonna sitten taas jotain aivan muuta.

Osallisuuden jäljillä neljännesvuosisata sitten

MEKA TV on tänä vuonna Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa Osallisuuden jäljillä. Alunperin tämän projektin piti olla 5 osainen elokuvasarja, joka tehdään noin 5 työpäivässä, mutta jo suunnitteluvaiheessa koko hanke on ryöpsähtänyt käsistä. 

Osallisuuden jäljillä hanke on vielä pääosin suunnittelupöydällä ja rakennustelineillä, mutta tarkoituksena on etsiä, mitä se osallisuus oikein tarkoittaa, millaisia osallisuuden ja osallistumisen tukirakenteita tarvitaan, jotta osallisuus olisi oikeasti mahdollista meille kaikille.

Yhtenä olemassaolevan rahoituksen ulkopuolelle on karannut ajatus tutkia, miten osallisuus on muuttunut aikaa myöten. Käytettävissä olisi koko KeViKe/MEKA TV neljännesvuosisadan aikana lähinnä ongelmajätteeksi kerääntynyt historia ja arkistot, miten osallisuutta voidaan edistää kulttuuritoiminnan ja erityisesti elokuvakulttuuritoiminnan sekä yhteisöelokuvan keinoin.

Yhtenä synkkänä ja myrskyisenä yönä tulin miettineeksi, miten vähän ja kuitenkin niin paljon kehitysvammaisten osallisuus on niiden vuosikymmenten aikana muuttunut, jolloin minä olen jollakin tapaa saanut vaikuttaa asiaan.

1985 näytin Antinkartanon elokuvakerhossa mustavalkoisia Suomi-filmejä keloilta. 

1995 KeViKe toimi 10 eri kehitysvammaisten elokuvaryhmän kanssa tekemässä itse omaehtoisia elokuvia ja koko maailma oli edessäpäin saavutettavissa elokuvatoiminnan kanssa. 

2005 oltiin juuri noustu aallonpohjalta ja oltiin rakentamassa pienin askelin uudelleen MEKA TV systeemiä, vaikka tuki tekemiselle oli romahtanut uuden vuosituhannen kynnyksellä. 

2015 ollaan taas taloudelliselta aallonpohjalta nousemassa uudelleen osallisuuden jäljille uusin keinoin, mutta ei mitenkään niin kovin uusin ajatuksin. Vaikka tekniikka ja esityskanavat ovat auenneet suurin kehityksen askelin, ihminen ja yhteisöt ovat muutteneet paljon pienemmin askelin loistavista uusista mahdollisuuksista huolimatta.

Jottemme unohtaisi näitä pieniä suuria edistysaskelia Osallisuuden jäljillä menneeltä vuosituhannelta, palautan nyt bittiavaruuksiin tämän pienen sepustuksen "Videon käyttö kehitysvammahuollossa", jonka kirjoitin opinnäytetyönä vuonna 1992. 

Näin tämä kehitysvammaisten yhteisöelokuvan historia Satakunnassa alkoi neljännesvuosisata sitten Ravaninkodon asuntolassa.

RAVANINKODON ASUNTOLA

Fellini kuvasi joskus elokuvan tekemistä retkek­si. Suuri joukko ihmisiä kerääntyy yhteen pitä­mään hauskaa ja te­kemään jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Joku hoitaa eväät, joku kul­kuneu­vot, joku suunnittelee ohjelmaa. Jokaisen pie­nenkin osan suorittaminen on tärkeää, jokai­nen vaikuttaa osaltaan retken onnistumiseen.
  Samalta tuntui meistä kun aloitimme työt Ravaninkodon kehitysvammaisten asuntolassa 1.3.1988. Oli alkamassa suuri retki, valtava piknik täynnä haasteita ja suuria odotuksia.
Ravaninkodon asukkaat asuivat kahdessa kaksi­kerroksises­sa kerrostalossa Antinkartanon kes­kuslaitoksen kupeessa. Asuntola oli ollut hen­kilökunnan asuntola, henkilökunnan muuttaessa pikkuhiljaa pois laitoksesta siirtyi asukkai­ta kokeilemaan itsenäisempää asumista. Asukkaita oli lopulta toistakymmentä ja kaikilla oli omat tukihenkilöt. Tukihenkilöjärjestelmää haluttiin yhtenäistää ja tilalle perustettiin 15‑paikkai­nen Ravaninkodon asuntola. Asuntola perustet­tiin pikavauhtia oikeastaan ilman mitään tar­kempia ennakkosuunnitelmia. Kun aloitimme, paikkaluvun lisäksi oli tiedossa että henkilö­kuntaa oli kaksi, kaiken muun suunnittelemiseen meille annettiin vapaat kädet.
  Saimme käyttöön asuntolan vieressä sijaitsevan pienen omakotitalon, jonne perustettiin tuki­kohta, yhteiset vapaa‑ajan tilat ja toimisto.
  Kolmantena päivänä meillä oli siis käytössä tyhjä talo ja 4000 mk kalustemäärärahaa. Määrä­rahoilla hankimme stereot. Loput kalusteet han­kimme lainaamalla, kiertä­mällä kierrätysasemil­la ja lahjoituksilla.
Yhteiselomme asukkaiden kanssa alkoi siivous­talkoilla ja yhdessä suunnittelemalla ja sisus­tamalla Ravaninkotoa. Toisin kuin monissa uu­sissa asuntoloissa asukkaat saavat muuttaa val­miiksi kalustettuun asuntolaan, Ravaninkodos­sa asukkaat olivat alusta lähtien mukana suunnit­telemas­sa yhteisiä tiloja.
  Usein sanotaan että alku on tärkeintä, sellai­nen puu millainen siemen. Vaikka alkumme oli tavattoman hankala ja isotöinen, niin talkoil­la, yhdessäolemisella ja yh­dessävaikuttamisella syntyi sellainen kipinä, että tuli palaa vielä­kin. Tästä tulesta olemme saaneet uskoa kokeil­la mah­dot­tomaltakin tuntuvia asi­oita ja voimaa myös to­teuttaa niitä.

RAVANINKOTO PRODUCTIONS

Videotoiminta alkoi Ravaninkodossa 1990 miltei sattumalta. kaksi asuntolan asukasta eni kihloihin ja ympäristön suhtautuminen oli vähintäänkin outoa. Kihlautuneet tunsivat ahdistusta ja kun lähdettiin purkamaan tilannetta, huomattiin, että oikeastaan ympäristö tarvitsisi enemmän hoitoa kuin itse kihlautuneet. Asialla tuntui olevan tarve käsitellä laajemminkin.
  Aikaisempaa kokemusta videon kanssa työskente­lystä ei ollut, innostusta kylläkin. Oli ollut puhetta että sit­ten joskus teh­täisiin jonkin­lainen esit­te­lyvideo. Asuntolan pää­tavoit­teet ovat asukkaiden mahdollisimman suu­reen itsenäi­syy­teen kasvat­taminen ja integ­roin­ti normaaliin yhteisöön kaikilla mahdolli­silla tavoilla. Ta­voitteisiin pyritään normaa­lin ohjaustyön ohes­sa kehittä­mällä kaikenlaista luovaa il­maisua ja kädentai­toa. Ongelmia on kaikilla ta­soilla, mutta suu­rim­mat ongelmat johtuvat ympä­ristön suhtau­tumi­ses­ta vam­maisiin. Lähdimme siis ko­hentamaan asukkaiden mahdolli­suuksia vaikutta­malla ympä­ristöön.
  Satakunnan erityishuoltopiirissä oli käynnis­tetty kult­tuuriprojekti, jonka tavoitteena oli kokeilla ja luoda uutta toimintaa eri kulttuu­rin alueilla ja näin rikastut­taa kehitysvam­maisten elämää. Projektin avulla pyrittiin myös löytä­mään uusia toiminta-alueita ja mahdolli­suuk­sia, joista voisi tulla osa pysyvää toimin­taa. Ra­vaninkodon videotoiminta liitettiin pro­jektin yhdeksi osa-alueeksi.

TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Kuukauden opiskelu ja suunnittelun, viikon ku­vausten ja kuukauden jälkikäsit­telyn jälkeen syntyi 17 minuuttia kes­tävä ly­hytelokuva "Tors­tai on toivoa täynnä". Elokuva on kuvaus kah­den kehitysvammaisen oi­keudesta rakastaa ja oi­keu­desta tehdä omia pää­töksiä. Ensi-ilta oli ke­väällä 1990.
  Uutta oli aiheen käsittelytavan lisäksi, että tavallaan siirryttiin pois pelkästään kehitys­vammaisten kuvaami­sesta tekemään videota kehi­tysvammaisten kanssa. Kun elokuvaa alettiin tekemään oltiin kaikki samalla nolla­linjalla, kukaan ei ollut aikaisemin tehnyt videoeloku­vaa. Vain videokuvauksen perusasioiden opiske­luun ja koos­tamiseen käytettiin ulko­puolis­ta apua. 
  Kuvaus­ten aikana keskusteltiin paljon, kehitys­vammai­set itse osallistuivat suunnitte­luun, te­kemistä käytettiin osana hoi­totyötä. 
No, kihlaus tosin purkautui viimeisenä kuvaus­päivänä, mutta tärkeä asia saatiin esille kih­lattujen, videon tekijöiden ja katselijoiden ollessa paljon "viisaampia" ja valmiimpia koh­taamaan vastaa­vanlaisia kokemuksia.

Ristitulesta ristiaallokkoon

Eipä tässä muutamaan kuukauteen ole jaksanut blogata mitään, sellaisessa ristitulessa ollaan taas menty toiminnan jatkamisen suhteen.

Nyt ollaan sentään noustu vedenjakajalle ja alkaa hahmottua, mihin suuntaan virta alkaa viedä. Meneillään on kolmas vaikea vuosi taloudellisessa ristiaallokossa, mutta nyt näyttää siltä että jotenkuten selvitään taas ehkä jonnekin tuonne maaliskuun 2016 loppuun saakka. Varsinaiseen omaan työhön ei rahoitusta ole löytynyt, mutta onneksi sen verran tilaustöitä kyllä, ettei tarvitse vieläkään pillejä laittaa pussiin. 

Omat MEKA TV apurahahakemukset menivät siis penkin alle, mutta muita palkanmaksajia on tällä hetkellä 18. Osa pientä silppua, mutta hyviä hommia kaikki tyynni. MEKA TV on nyt huono isäntä, mutta hyvä renki ja oiva työrukkanen monille muiden vetämille hankkeille.

Nykyhallituksen aikana MEKA TV toimintaedellytykset ovat kutistuneet 1/3 osaa esimerkiksi vuoden 2012 toiminnasta, mutta jonkinlainen taivaanranta on taas näkyvissä, ehkä ei vielä tänä vuonna mutta seuraavina vuosina ehkä. Näistä sitten myöhemmin kevään mittaan. Nyt mennään näillä eväillä.

Mitä siis kuuluu Länsirintamalle tänään? Ei nyt mitään uutta ihmeellistä, mutta kaikkea pientä. Ja kaikkea pientä tapahtuu nyt siihen tahtiin, ettei perässä tahdo yksi ohjaajareppana pysyä.

Katsotaanpas tänään ensin, millainen työpäivä ohjaajalla tänään armon vuonna 2015 maaliskuun 16. päivänä on. Tällaista sillisalaattia on tarjolla tänään Impolan työhuoneella.

6:00 - herätys ja torkkuherätyksen tarkistus, ylös sängystä.

6:07 - sittenkin ylös ilman torkkuherätystä, omia aamupuuhua, kahvinkeittoa, pikkusiivousta, lehdenlukua.

6:29 - ykköskone käyntiin, varmuuskopioinnit, blogitilanteen katsastus ja päivälokin sekä työseurannan aloitus, sähköpostin luku ja päiväsiivous, työviikon suunnitelua, allakkapäivitystä, kovalevysiivousta.

7:25 - päivän ensimmäinen tekninen ongelma Seagate kovalevyn kanssa saatiin ratkottua. Uusia muistitikkuja testattiin ja otettiin käyttöön. Hyvän Mielen Talon elokuvaprojektille tuli tehtyä mainos infotilaisuuteen.

Työlistassa on nyt 78 tehtävää, joista 27 keskeneräistä editointityötä. Näitä sitten tuli siirreltyä paikasta toiseen ja raavittua tehottomasti sitä sun tätä.

10:07 Videotykki hankinnan takkuja piti selvittää paljon pidemmän aikaa kuin olin suunnitellut. Yhtä kadonnutta laskua tuli haettua pitkät tovit. Vasemmalla silmällä tehty hieman nettitilastotutkimuksia. MEKA TV nettisivuilla käy keskinmäärin 50 kävijää päivässä, joku sentään sitten sielläkin käy.

Päivän työnantajina tänään on Työhuone Impola eli omia sotkuja pitää selvitellä, sitten Malike, Hyvän Mielen Talo, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse, joille pitää tehdä jotain pieniä taustalla tapahtuvia valmisteluita, jotta varsinainen homma edityisi sitten taas kun Iso ratas pyörii. Isoja videotiedostosiirtoja, Me Itselle videotykin hankintaa, tarjouspyyntöjä, pariin tarjouspyyntöön vastaamista ja pari palaveria. Elokuva päivän -elokuvan renderöintiä ja N:o 30 jutun julkaisu.

11:59 olikin sitten aamupalan ja ruokatauon paikka. Turhauttaa, kun on saanut taas niin olemattoman vähän aikaan.

12:46 hakemaan Nurmen Jaria Osallisuus -elokuvan käsistä suunnittelemaan. Jarin kanssa käytiin SEKKissä. Siellä käytiin läpi tulevan Me Itse vuosikokouksen suoralähetyksen kuvaussuunnitelmia ja muita tulevia SEKK hommeleita. Sitten käytiin Jarin kanssa kahvilla ja päivitettiin Osallisuus elokuvan suunnitelmat.

Sitten heitin Jarin kotiin, tein videotykki tilauksen ja laitoin päivän elokuvan raksuttamaan YouTubeen ja päivitin tämän työseuranbloggauksen. 

Kello on nyt 16:33, koko päivä on taas tullut häärättyä ilman, että yhtäkään kokonaista kunnollista palkattua työtuntia ole vielä tehty. Ja edessä häämöttää vielä SEKKille MEKA TV vuosikertomuksen tekeminen, jonka lupasin illalla vääntään. Harrastus SEKKin. Nämäkin tehtävän on vaan jonkun tehtävä, saa niistä palkkaa tai ei.

Josko sitten huomenna pääsisi niihin palkallisiinkin töihin taas käsiksi.

Ps. Iltakävelylenkin jälkeen tuli sitten muutama tunti harrastettua ja tehtyä SEKKin toimintakertomukseen MEKA TV 2014 toimintakertomus. Valitettavasti tästä 12 tunnin työpäivästä ei aiheutunut minkäänlaista kolikoiden ropinaa eikä setelien suhinaa pankkitilille, mutta tämä on taas näitä pakollisia päiviä, huomenna sitten.

Validia Pori elokuvaryhmä huikea toimintavuosi

Tänään tutustuimme yhdessä Validia Pori elokuvaryhmässä blogien tekemiseen ja julkaisimme tämän vuosikertomuksen ja koosteen viime opistokauden tuotoksista.

Jos joku jostain ihmeen syystä ei tiedä, mikä on Validia Porin elokuvaryhmä, niin olemme joukko elokuvantekijöitä, joiden kotipesä on Validia-palveluiden liikuntavammaisten päivätoiminnassa.

Tuotamme ideoita ja käsikirjoituksia Otsolan kansalaisopiston "Sanoista eläväksi kuvaksi" elokuvakurssilla. Elokuvatoimintaa meillä on ollut jo vuodesta 2008 lähtien ja olemme tehneet yhdessä yhteensä 14 lyhytelokuvaa.

Apua ja elokuvakalusto sekä ohjaus apua saadaan MEKA TV:ltä sekä Satakunnan Elävän Kuvan Keskukselta. Meillä on oma editointilaitteisto ja saimme hankittua juuri oman videokamerankin.

Syyskauden 2014 aluksi pohdimme, miten vauhdikas toimintavuosi meillä olikaan kansalaisopiston elokuvapiirissä 2013-2014. Muut tulevat sitten perässä jos pystyvät.

Saimme aikaiseksi 5 uutta yhteisöelokuvaa, kehitimme runomaatioita, rakensimme näyttelyn toiminnastamme ja kaikkea muuta sen sellaista.

2013-2014 toimintaa

• Yhteistyö Satakunnan Museon kanssa
• Näyttely PILKAHDUKSIA Otsolan kansalaisopistossa
• Palvelutalon 35 vuotispäivät
• Kehitettiin runomaatioita
• Ensi-ilta Viikkarin kyläjuhlilla

Viime kauden elokuvatuotantomme tässä

Kerro se museolle - 5 min - 2013

Toimintavuosi alkoi yhteistyössä Satakunnan Museon kanssa. Syyskauden alussa Museolta käytiin esittelemässä Kerro se museolle -hanketta, joka keräsi kauppamuistoja menneiltä vuosilta. Samalta istumalta tehtiin heti lyhytelokuva omista kauppamuistoista, eihän tällaisia tarinoita kannata hukata.

Pilkahduksia - 7 min - 1.11.2013

Pilkahduksia -näyttely Otsolan kansalaisopistoon tehtiin aika kiireellä muun tohinan ohessa, mutta se oli hieno pysähdys osallistujille, jonka ohessa tutkittiin, millaisia pilkahduksia liikuntavammaisten arjesta löytyy ja siihen, miten kulttuuritoiminnan ja taiteen avulla voidaan kertoa ja osallistua enemmän.

Samaan teemaan liittyen teimme sitten elokuvan palvelutalon 35 vuotis juhlille.

Kylässä - 2 min - 24.2.2014

Ryhmä toteuttaa ideoita enemmän kuin yksi reppana ohjaaja pystyy viimeistelemään, joten keksimme yhdessä keinon hyödyntää vanhoja kuvamateriaaleja hauskalla tavalla. Teimme yhdessä runoja videokuvien perusteella, teimme musiikiin ja kehitimme Runomaatio menetelmän yhdessä.

Kesällä 2013 kävi Monituotteesta joukko Me Itse vieraita, mutta vasta talven pimeydessä saimme tästä vierailusta hienon pienen runomaation valmiiksi.

Huviretki Reposaaressa - 2 min - 10.3.2014

Pitkään keskeneräisenä roikkunut kuvamateriaali huviretkestä Reposaaresta vuodelta 2010 sai myös runomaatio menetelmällä lyhytelokuvan muodon.

 

Tanssimuistoja - 8 min - 17.5.2014

Vuoden päätyö oli kerätä tanssimuistoja ja näistä koko vuoden aikana kerätyistä tarinoista ja valokuvista sittten koottiin Tanssimuistoja elokuva, jonka ensi-iltaa juhlistettiin Viikkarin kyläjuhlilla 17.5.2014.

Eihän tällaisessa yhteisöelokuva toiminnassa täällä Länsirintamalla mitään niin uutta ole, mutta ainutlaatuista kyllä, vastaavaa toimintaa emme tiedä muualla olevan, joten kyllä me vähän ylpeitäkin toiminnasta olemme. 

Syyskyntöä kengurubensalla

Missäs mennään MEKA TV?

Elonkorjuuaika meni kyllä vähän harakoille Blue Sea Film Festivaaleja ja muutamia muita pikkutöitä lukuunottamatta. Heinäkuu oli kokonaan tuloton ja elokuukin meni eteenpäin kengurubensalla, toinen jalka kaasussa ja toinen jarrussa kiinni.

Ennen lomia jäi iso kasa hommia kesken, joita ei sitten elokuussakaan kunnolla saatu purettua. Vaikka lyhytelokuvia saatiin työlistasta pois kohtuulliset 11 kpl ensi-iltoihin ja esityksiin, niin editointilista ei vaan lyhentynyt. Uusia ja keskeneräisiä töitä putka esiin enemmän kuin saatiin purettua. Elokuun alussa tehtänä oli 30 lyhäriä ja elokuun lopussa 33 kpl. Työt eivät siis ainakaan tekemällä ole loppumassa tällä erää.

Syyskuu livahti siis vähän niinkuin salaa kesken kaiken, vanhat hommat on siis riipin raapin ja uudet pukkaa päälle. Uusia hommia ja ongelmia syntyy nyt taas nopeammin kuin niitä ehtii ratkoa. Seuraavat 12 viikkoa on sitten muutenkin aikamoista haipakkaa, eikä vapaapäivistä juuri hajuakaan. Normaali syksyn alku siis, ei mitään uutta länsirintamalla.

Vuoden toisen puoliskon työt

Vuoden toinen puolisko mennään 20 eri työnantajan voimin. Palkallisia työtehtäviä riittää keskinmäärin noin 24 viikkotunnin verran ja toinen mokoma syntynee palkattomista töistä. Sitä kun oli heinäkuussa piilotyöttömänä lomilla ja joulukuussakin näyttää tulevan kuukauden piilotyötön jakso, niin puolen vuoden hommat kasaantuvat käytännössä 4 kuukauden ajalle elo-marraskuussa.

Yleishyödyllisiä mutta pankkitilille hyödyttömiä töitä olisi kahdelle työntekijälle, mutta palkkaa siis vain vähän yli puolikkaalle. Syksy näyttääkin menevät ohjaajan kannalta aikamoiseksi yksinpuurtamiseksi, apua ei ole paljoakaan muualta nyt tiedossa.

Vaan yksinpuurtamista ei ole ryhmien kanssa. Säännöllisiä toimintaryhmiä on 9, joissa häärää 84 aktiivista ja luovaa yhteisöelokuvantekijää. Lisäksi on 5 projektiryhmää, joissa elokuvia työstää 40 tekijää.

Päätehtävinä ja toiminnan selkärankana toimii Jälkijunassa projektin loppuunvieminen, Meikäläisiä Satakunnassa konseptin kehittäminen sekä Ympäristö eläväksi kuvaksi sapluunoiden työstäminen.

Ahlaste tuupin lasten ja nuorten Karvianjoen alajuoksu eläväksi kuvaksi -hankkeen loppuun vieminen on yksi syksyn suurimmista haasteista ja työllistää eniten kehitysvammaisten elokuvapiirien sekä Me Itse toimintojen lisäksi.

Blue Sea Film Festivaaleille osallistuminen 8 ensi-illan kanssa oli elokuun suuri ponnistus ja se on nyt kutakuinkin onnistuneesti ohi.

13.-14.10. järjestetään yhdessä Radio Valon ja Mieletöntä valoa projektin kanssa Hyvästi masentava maanantai päivät, joka on syyskauden toinen suuri ponnistus.

Kehitysvammaisten joulukuun valtakunnalliselle teemaviikolle ja varsinkin omaan päätapahtumaan Jälkijunassa -seminaariin panostetaan kehitysvammaisten kanssa koko syksyn. Satakuntalaiset ryhmät työstävät nyt myös opetusvideota ja lyhytelokuvia teemaviikolla valtakunnalliseen jakeluunkin, joten puuhaa riittää.

Tämän vuoden teemaviikon teemana on JOKAISELLA ON OIKEUS TIETOON ja yhtenä tärkeimmistä asioista korostetaan lukutaidon merkityksiä. Ja Satakunnassa kun ollaan, niin täällä panostetaan kaikissa ryhmissä erityisesti kuvanlukutaidon merkitysten pohtimiseen. Näitä pohdintoja sitten tehdään lyhytelokuviksi pitkin syksyä.

Roskapankista poimittua

Roskapankki vaan alkaa olla täynnä, eikä se ainakaan tyhjene. Ei ainakaan helposti.

Suurin mietintämyssyn aiheista on se, että mistä toiminnalle jatkoa ensi vuoden huhtikuun jälkeen, kun kansalaisopisto kauden jälkeen tulee taas näillä näkymin hommiin täydellinen stoppi.

Tiedottaminen on MEKA TV:n tärkein tehtävä ja viime vuosina tuo on onnistunut vähän niin ja näin resurssien vähäisyyden vuoksi. Tarkoitus olisi ainakin Satakunnan meikäläisten kanssa keskittyä tuohon nyt syksyn aikana joka ryhmässä.

MEKA TV nettisivut ovat auttamattomasti vanhentuneet ja sirpaloituneet, viimeksi niitä on siivottu 2012. Maailma on tuosta muuttunut kuitenkin kokolailla, nettisivujen muuttaminen puhelimille ja tableteille sopivimmiksi onkin roskapankin tärkeyslistan kärjessä. Vaan mistä tähän löytyy aika, sivujen siivoaminen olisi jollekin osaavalle kaverille parin viikon homma.

Satakunnan Me Itse ryhmille täytyisi löytää yksi yhteinen riittävän tehokas koulutuskone ja matkatoimisto, johon saataisiin kerättyä koko Satakunnan meikäläisten runsas elokuvatuotanto ja lähes neljännesvuosisadan arkistot.

Suuri puute on myös videotykin hajoaminen, eikä uuteen ole varaa. MEKA TV projekteilla olisi nyt kysyntää esittää elokuvia siellä täällä, mutta kun ei ole esityslaitteistoa, niin ei pystytä tarjoamaan. Varsinkin Jälkijunassa -projektin esityksille olisi suuri sosiaalinen tilaus.

Ensi vuonnahan tulee kuluneeksi neljännesvuosisata siitä, kun Ravaninkodossa tehtiin kehitysvammaisten kanssa ensimmäinen yhteisöelokuva. Tuona aikana näissä kuvioissa ollaat tuotettu 736 yhteisöelokuvaa, joten olisi tuollekin jo tilaus tulla kirjoitetuksi pieneksi uudeksi historiikiksi koko höskä.


MEKA TV toiminnan suurin ongelma on nyt perusrahoituksen puuttuminen ja töiden sirpaloituminen. Viimeinen säännöllinen tilinauha on tullut vuonna 2010 ja viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erityisen vaikeita. Sosiaalisessa mediassa näkyminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä ja valitettavasti tuo jää lähes kokonaan ohjaajan harrastuspuuhasteluksi.

Vähän tässä aletaan olemaan taas sellaisessa pakkoraossa, että ylimääräistä palkattomista yleihyödyllisistä töistä pitäisi osata luopua - ja juuri siitä osasta työtä, missä MEKA TV toiminta on parhaimmillaan.

Eli näillä nyt mennään syksy kengurubensalla, toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla eteenpäin.

Elokuussa kaikki on toisin

MEKA TV palasi kesämaitumilta elokuun alusta ja kolme sekavaa sekä hikistä järjestely- ja jäsentämispäivää on takana, joten kurkataanpas pikkuisen jälkijunassa, mitä elokuussa on tarjolla.

Heinäkuussahan ei ollut mitään toimintaa, rahoitusta eikä tuloja, joten nyt pitää taas täyttää lompakon tyhjyyttä ja kuoppia kaksin käsin ja vähän jaloinkin.

Tämän hetken helteisin työ on JÄLKIJUNASSA ensi-iltojen työstäminen Blue Sea Film Festivaaleille Raumalle. Ainakin 6 ellei 9 ensi-iltaa on työn alla. Vähän on arvoitus vielä mihin ehditään. 

Eilen piti alkaa lopputyöstäminen SEKKissä, mutta eikös vaan editointikovalevy sanonutkin työsopimuksensa irti ja kolmen viikon työt olivat hukassa. Tänään tosi saatiin ilosanoma, että levy oli saatu kuntoon, joten Jälkijunassa editointi edistyy taas tänään jälkijunassa.

Tällä hetkellä ollaan aika pahasti aikataulua jäljessä, mutta eihän siinä mitään uutta olisi Länsirintamalla, että taas venyttäisiin kohtuullisiin suorituksiin.

Työllisyystilanteesta sen verran, että Piia toimii nyt elokuun ajan kokopäiväisenä SEKKtyönaisena lainassa Eurajoen Toimarista, Satu viimeistelee Jälkijunassa elokuvia SEKKissä ja Ari työstää Jälkijunassa hanketta Porin kulttuurilautakunnan tuella silloin, kun muita tehtäviä ja palkanmaksajia ei ole.

Porin kulttuurilautakunnan tuen merkitys on nyt suuri, kun muut työt ovat tuntitöitä, eikä niitä ole elokuussa niin riittävästi, ettei se olisi tuonut leivän päälle edes voita. Ilman tätä tukea koko Jälkijunassa projektista olisi tullut surkea torso.

Meikäläiset Satakunnasta heräävät myös kesäkohmelosta, eli kaikki Satakunnan Me Itse alajaokset kokoontuvat elokuussa suunnittelemaan syksyn ohjelmaa ja tehtäviä.

12.8. kokoontuu myös Satakunnan Käsikynkkä projektin osallistujat viimeistä kertaa pohtimaan otsat rytyssä, miten toimintaa jatketaan, kun projekti päättyy mutta ideat elävät.

Ari ja Piia menevät avustamaan ja ohjaamaan Turun Me Itse alajaoksen ihkaomaa elokuvaa Turkuun 8.-10.8. Meikäläiset vapaalla elokuva tulee myös ensi-iltaa Blue Sea Film Festivaaleille.

Kaunummen esittelyvideon kuvaukset edistyvät Eurajoella sekä Hyvästi masentava maanantai -tapahtumaa edistetään Yhteisökeskuksen kanssa.

Ahlaste tuupin Karvianjoen alajuoksu eläväksi kuvaksi -lasten ja nuorten projekti etenee myös elokuussa. 15.8. on retkipäivä Noormarkussa ja 23.-24.8. on leiri Putajalla. Säännölliset tuupikokoontumiset alkavat torstaisin 21.8. alkaen.

Editointipöydän tila on murheellinen, 33 keskenräistä työtä odottaa tekijäänsä ja suuri osa vielä rahoittajaansakin. Suurena haaveena olisi että ainakin kymmenkunta työtä saataisiin tehtyä lyhytelokuviksi Blue Sea Film Festareihin mennessä ja sen jälkeen nuo loput. Kohtuullisen yksinkertainen suunnitelma, mutta katsotaan nyt miten onnistuu, kun käytännössä töitä olisi kolmelle tekijälle, mutta palkkaa vain 3/4 osatyöläiselle.

MEKA TV pankkitilin saldo on tässä sekavassa tilanteessa tuttu ja turvallinen nolla euroa. Kädestä suuhun siis taas edetään näillä näkymin ensi vuoden huhtikuuhun 19 eri työnantajan ja tilaajan voimin. Tästä johtuen mietitäänkin tässä muiden kesähelteisten töiden ohella otsa rypyssä jo, mitä ihmettä ensi kevään lumien mentyä voidaan taas tehdä.

Tässäpä siis vähän maistiaisia loppuvuoden alkutoimista. Lisää sitten taas, kun päästää tästä kesäkohmelosta työn makuun.