Editointimankeli jumissa

Pakko myöntää, että 15 tunnin työpäivä kaikkine ylimääräisine harmeineen ja miksei hyvine asioineenkin vei takin sen verran tyhjäksi, että editointimankeli ei tänään pyöritä mitään valmista. Monituotteessa kuvattiin loput Me Itse helmikuun uutiskatsauksesta, jonka sitten Piia Nordling raakaleikkasi iltapäivällä. Ojantiellä löydettiin pieni dokkarimatsku 2012 vuoden Ihmisen oikea ikä -animaation tekemisestä, mutta mitään valmista ei tänään tullut. 

Kaksi aikaisemmin tehtyä pientä ensi-iltaa toki tuli juhlistettua. 

Monituotteen työkeskus täytti 50 vuotta ja täällä kelpo syntymäpäiväjuhlilla julkaistiin pieni haastattelutuokio Aimo ja Yrjö muistelee.

Siitä toisesta ensi-illasta en sano nyt vielä mitään. 

Jos huomenna sitten taas jatkaisi siitä, mihin eilen jäi.

Mitä ihmettä osa 3

Editointimankeli pyöräytti editointiviikkojen 6/29 lyhärin valmiina ulos. Tänään en aivan yhtä helpolla päässyt kuin edellisinä päivinä, pari tiivistä tuntia editointipöydän ääressä pitkä työpäivän, päikkärien ja kävelylenkin jälkeen tuli vietettyä. Ja julkaisuun, arkistointiin ja dokumentointiin meni toinen mokoma.

Viime vuoden työlistasta jäi jokunen demo Ympäristö eläväksi kuvaksi -projektista tekemättä. Huittisten 5B luokan kaksi juttua saatiin melkein valmiiksi kouluaikana, mutta kolmas pieni haastattelujuttu ehdittiin vain kuvaamaan.

Huittisten juttuja kokosi kolme ryhmää, pyöräilyryhmä, jokiryhmä ja toimittajaryhmä. Ja musiikkiryhmä oli se neljäs päivän työryhmä.

Katsotaanpa ensin nämä jo tehdyt jutut. Jutuille ei oikein keksitty hyviä nimiä, joten kun ihmettelimme töiden nimiä, niin esiin putkahti Mitä ihmettä. Ja kun jutut ovat vähän samaan sarjaa, niin laitettiin jutuille sitten vain omat numero 1, 2 ja 3.

Tässä N:o 1 Mitä ihmettä tapahtui ensimmäisenä kuvauspäivänä..

Mitä ihmettä osa 2 kuvaa sitä, mitä tapahtui toisena kuvauspäivänä.

Nyt tämän päivän tekele on haastatteluilla kerrottu editointipäivän tarina. Näin se sitten meni.

Sitten vielä illan päätteeksi tein radikaalin päätöksen olla tekemättä yhtä demoa. Editoinnin härkäviikkojen listaus näyttää nyt tällaista numerosarjaa; 6/28. Enää 22 keskeneräistä editointityötä jäljellä.

Huomenna tuleekin sitten vähän tiukkaa aikataulussa pysymisen kanssa. Helpoimmat editoinnit on tehty, huomenna on aika tiukka ja pitkä työpäivä, jaksanko ja ehdinkö mitään editoida.

Vapaapäivä tai sitten ei

Vapaapäivä tai ei, niin editointimankelista ulos taas yksi lyhäri. Hommeli tuli editoitua joulukuussa, mutta viimeistelyt on vain jäänyt roikkumaan tänne helmikuuhun. Tähänkään viimeistelyyn ei mennyt oikeastaan mennyt aikaa kuin puolisen tuntia, mutta aloittamiseen ja kipinään tehdä homma loppuun tarvitsin monta viikkoa.

Eilen kävi vähän onnettomasti senkin kanssa, että kun hääräilin editointikoneen kanssa useamman tunnin, en saanut mitään valmista aikaan ja päinvastoin kun piti työlista lyhentyä, niin löytyikin yksi kaksi uutta keskeneräistä editointityötä lisää. Eli jos eilen oli tilanne 3/27, niin tänään on 4/29. Sen sijaan, että olisin saanut yhden editoinnin pois päiväjärjestyksestä, tulikin yksi lisää.

Tänään tuli valmiiksi Sano se selkeämmin -repun luovutus. Reppu luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle YK:n lukutaidon päivänä 7.9.2013. Repun luovutti Me Itse ry:n alajaosten edustajat Piia Nordling Eurajoelta, Jaana Nordlund Porista ja Jasmin Blomander Huittisista. Ja kun vielä Krista Kiurukin on Porista, niin koko lailla näyttävä joukko satakuntalaista osaamista tuolla oli esillä.

Juttu julkaistaan netti-Leijassa aikanaan.

Iltapuhteeksi viimeistelin vielä yhden Meidän Hiphop ryhmän harjoitustyön ME. MEKA TV vetää yhteistyössä Otsolan kansalaisopiston ja Satakunnan Monikulttuurikeskuksen kanssa tanssi- ja elokuvakurssia. Nuoret Hiphopparit ovat syntyjään Romaniasta, Venäjältä, Puolasta ja ties vielä vaikka mistä, Euroopasta kuitenkin. Tanssiopettaja on kotoisin Brasiliasta ja vain minä kotoisin Suomesta. Huippuhieno ryhmä!

Ryhmä tekee esitystä Viikkarin kyläjuhliin 17.5. ja samalla ryhmän toiminnasta sekä esityksen valmistumisesta tehdään dokkaria ja muita pieniä musiikkivideokokeiluita. Tämä ryhmän ensimmäinen harjoitus- ja näyttötyö ei tule julkisuuteen, mutta pienen ensi-illan juttu saa tiistaina ryhmä omassa piirissä. Tilanne editointimankelissa 5/29.

Lauantain editointia

Tänään taas ei oikein ole työpäivä, mutta ei vapaatakaan. Vai pitäisikö sanoa, että ei ole oikeaa vapaata, mutta ei oikein työtäkään? Heräsin kuitenkin kohtuu aikaisin ja vakaana päämääränä oli lauantaisiivouksen ja muun mikrotuen ohessa vääntää taas yhden keskeneräisen editointityön loppuun.

Kaija Juurekkalan mukaan elokuvan tekeminen viikossa pitää mielen virkeänä. Olen aivan samaa mieltä, mutta mitä tekeekään elokuvan tekeminen päivässä? Ainakin se vetää takin tyhjäksi. Tuossa on myös syy, miksi nämä tuppaavat jäämään aina vähän roikkumaan. Ei vain takki tyhjänä jaksa heilua.

Tämän päivän viimeistely oli taas helppo, noin puolen tunnin työ. Parin uuden kuvan kaappaaminen, paikalleen laittaminen ja äänitöiden ym. tarkistus sekä viimeiset viilaukset, niin siinä se. Tosin tämänkin työn aloittamiseen meni monta tuntia jahkailua, sitä muka aina löytää jonkun kiireellisemmän työn jne. Tulipahan piha kolattua lumesta ja pari muutakin kotihommaan nyt tehtyä jahkaillessa.

YK:n lukutaidon päivänä luovutettiin vuoden selväsanainen palkinto Leija lehdelle ja lehden päätoimittaja Jaana Teräväiselle. Jutun kuvasi Jari Nordström. Tätä juttua ei oikeastaan kukaan tilannut, mutta tilaisuus tekee varkaan. Tämä vähän niin kuin vahingossa nauhalle tarttunut juttu kannatti tekijöiden mielestä tehdä omaksi jutukseen. 

Ongelmana oli kuvituskuvien puuttuminen. Juttu on editoitu joulukuussa melkein valmiiksi, mutta jäi kuvituskuvien puuttuminen vuoksi roikkumaan ja nämä pari välikuvaa otettiin viime viikolla muun työn ohessa. Juttu julkaistaan sitten joskus netti-Leijassa.

Editoinnin härkäviikoista siis toistaiseksi 3/27 mennyt ihan aikataulun mukaisesti.

Jälkijunassa editointia 2/27

Eilen päätin tehdä lyhytelokuvan päivässä valmiiksi, jotta saisin 27 keskeneräistä editointityötä pois päiväjärjestyksestä. Ahersin aamulla kokonaista 15 minuuttia ja sain vihdoin valmiiksi lyhärin: Haastattelussa Sanna Sepponen.

Eipä tuon 15 minuutin työhön sitten tarvittukaan kuin kuukauden kypsyttelyaika, jotta homma tuli lopulta tehtyä valmiiksi. Editointiähky tekee joskus elämästä vaivalloista.

Juttu on tilaustyö netti-Leijaan 7.9.2013 YK:n lukutaidon päivän tapahtumista. Juttuja piti 3 kpl, mutta näitä tuleekin 4 kpl. Haastattelu Sanna Sepposesta, Sano se sellkeämmin -repun luovuttaminen opetusministeri Krista Kiurulle, Leija lehden palkinto sekä kooste koko päivästä näkevät päivänvalon sitten joskus netti-Leijassa.

Päivän editointityön on kuvannut Jari Nordström, Piia Nordling oli toimittajana ja Jasmin Blomander äänitti haastattelun. Haastattelu sinänsä oli aika simppeli juttu, mutta kuvituskuvien kuvaamiseen tarvittiin Jarin apua Helsingissä, meidän satakuntalaisten aika ja resurssit eivät tähän riittäneet. Tällaisella yhteistyökuviolla saatiin sitten tämä juttu valmiiksi.

Tänään SEKKissä Piia Nordling opettelee editointia ja tuossa vieressä on tulossa Me Itse uutisjuttua Ihan epäNormaalia tapahtumasta. Minun siis ei tarvitse tänään editoida tuon enempää, joten saan keskittyä digitaalisiin toimistojuttuihin, joita näitäkin on keskeneräisenä muutama kymmenen. Pahasti jälkijunassa kulkee siis myös MEKA TV Office.

Jälkijunassa editoinnin härkäviikot

Työvuoden käynnistäminen on vienyt sen verran voimia, ettei editoinneista ole oikein tänä vuonna tullut mitään. Työlistalla on 27 keskeneräistä lyhytelokuvaa ja juttua. Tuolla 20-30 keskeneräisen jutun vaiheilla on mennyt jo yli kaksi vuotta. Syksyllä 2012 muutamista erityisistä syistä editointilistaus retkahti päälle 20, enkä ole sen jälkeen päässyt tuon alle.

Lista ei juuri lyhene, kun jonkun saa pois, uutta pukkaa heti päälle. Tälläkin hetkellä on noin 20 lyhytelokuvaa suunnittelupöydällä ja toinen mokoma odottamassa rahoituspäätöksiä.

Suurin osa keskeneräisistä töistä on yleishyödyllisiä pieniä, mutta niin tärkeitä juttuja, että niillä on joku erinomainen syy tulla valmiiksi joskus. Ja kun elämässä vallitsee talouden ankarat lait, niin tärkeysjärjestyksen määrittelee leipä, mitä pitää saada ruokapöytään.

Tällä hetkellä MEKA TV työllistää ohjaajan puolipäiväisesti kansalaisopisto kursseilla ja se toinen puolikas pitää kursia sieltä mistä saa sekalaisilla keskeneräisillä editointitöillä. Ja se kolmas puolikas on jatkuvaa työnhakua, jotta töitä olisi joskus tulevaisuudessakin. 

Tällä hetkellä tilanne näyttää toukokuun loppuun saakka hyvältä ja siitä eteenpäin lähestulkoon katastrofilta. Yhden miehen YT-neuvottelut eivät oikein etene mihinkään, mutta jos kesäkuussa työvoimatoimisto kutsuu, olisi syytä saada nuo 27 työlistan nykyistä keskeneräistä ja kymmenkunta keväällä syntyvää uutta elokuvaprojektia pois käsistä.

Tästä syystä päätinkin aloittaa nyt

EDITOINNIN HÄRKÄVIIKOT

Vakaana aikomuksena on nyt saada yksi lyhytelokuva päivässä tehtyä, jotta saisin työpöydän kutakuinkin maaliskuun alkuun mennessä tyhjäksi tilaa tehden uusille leffoille, joita syntyy maaliskuussa kokonainen mokoma.

Ensimmäinen härkäviikkojen leffa on Monituotteen Aimo ja Yrjö muistelee. Kuvaukset tehtiin jo 2012, mutta valmista tuli vasta tänään 30.1.2014.

Tässäpä muuten tekijäporukan 2012 ryhmäkuva.

MEKA TV vetää Porin seudun kansalaisopistossa kolmea kurssia vuodessa. Keväisin häärää Monituotteessa ja Ojantien toimintakeskuksessa elokuvapajat sekä syksyisin opistolla Sosiaalisen median kurssi, joka järjestää valtakunnalliset erityisryhmien elokuvaseminaarit, tänä vuonna 7. kertaa 2.12.2014.

2012 kurssilla Monituotteessa kuvattiin kahta elokuvaa ja kävi niinkuin ahneelle käy paskaisesti, että kumpaakaan ei sitten saatu valmiiksi asti. Elokuvan kansalaisopistoissa on sellainen pieni ongelma, että ryhmissä kurssien aikana voidaan tehdä kaikki muu, paitsi jälkikäsittely, joka on kohtuullisen merkittävä työvaihe sentään. Leffoja ei siis saatu tuona armon vuotena 2012 monista erilaisista syistä valmiiksi. Paljon muuta toki saatiin aikaan, mutta sehän nyt on aivan toinen juttu se.

Toinen leffoista Onneksi on Monituote saatiin vihdoin editoitua Blue Sea Film Festivaaleille 2013 ensi-iltaan.

Monituotteen kehitysvammaisten työkeskus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Nyt tämän vuoden kurssilla kurssilaisten päätöksillä saatiin vihdoin se toinenkin Aimo ja Yrjö muistelee ensi-iltakuntoon tänään.  

Tänään editoinnin härkäviikon ensimmäisenä päivänä siis saatiin Monituotteen 50 v juhlapäivänä 4.2.2014 ensi-illassa oleva elokuva valmiiksi. 

Tätä ensi-iltaa odotellessa voi katsoa tämän Onneksi on Monituote lyhytelokuvan, joka siis saa nyt jälkijunassa ensi-iltansa.

Täten julistan MEKA TV editoinnin härkäviikot avatuksi.

Nuutinpäivä korjaa joulun pois

Nyt on pakko kaivaa joulurähmät pois silmistä ja tarttua taas kaksi käsin hommiin. Ahlaste tuupin kanssa ollaa oltu ahkeria, mutta muuten on sekalaiset hommelit edenneet jälkijunassa. Pahiten perässä laahaa 28 keskeneräistä ja viimeistelemätöntä editointityötä, joita ei vain olla saatu pois päiväjärjestyksestä, vaikka aikaa olisi ollutkin. Voimia ei vain tahdo riittää.

Ylimääräistä riesaa työhuoneella on aiheuttanut lämmitysongelmat, pannuhuone ja lämmitys tarttis laittaa uusiks, eikä tähän tarvittavaa tietotaitoa omasta takaa löydy. Perusasiat, kuten lämpö, olisi kiva pitää työhuoneella järjestyksessä.

Toinen mikä tyhjentää takkia molemmista hihoista on toiminnan jatkuvuuden epävarmuus. Vuoden toiminta rahoituksesta on vasta 1/3 osaa saatu järjestettyä.

Muun touhun ohessa pitäisi tehdä myös kauaskantoisia ratkaisuita tietotekniikan, ohjelmistojen, nettisivujen ja omien talousasioiden kanssa, jotta jotenkin tulisi toimeen ja hommaa voisi jollakin tapaa jatkaa. Järkevästihän tätä hommaa ei voi tehdä, mutta jotenkin edes.

Tänään karistetaan joulurähmää silmistä Merikarvian mediapiirin kanssa. Päivän suunnitelmissa on löytää Jälkijunassa animaation idea ja tehdä käsistä. Vuoden ensimmäinen Me Itse alajaos kokouskin pidetään. Päivä mennee pitkälti suunnitteluun ja ideointiin.

Kaksi videodemoa pitäisi päivän aikana saada eteenpäin. Illalla kokoonnutaan Ruskilan pysäkillä, jolloin siellä pitäisi olla jo jotain melkein valmista katseltavaa Kokemäenjoen rannoilta.

Päivän tehtävälistassa on nyt 16 tehtävää.

Yksi päivän tehtävistä oli tämän blogin päivittäminen viime vuoden Länsirintamalta ei mitään uutta teema uudeksi Jälkijunaksi.

Julistan siis täten MEKA TV 2014 työvuoden avatuksi Jälkijunassa. Tahmeasti alkaa vuosi, jälkijunassa rahoituksen suhteen tehtävien laahatessa perässä tekijöiden ja varsinkin rahoituksen suhteen, mutta eihän tässä mitään uutta Länsirintamalla ole.