Viime päivinä muun työn ohessa sain vihdoin Nakkilan paikkatietovideot esityskuntoon, 5 kpl episodia Ruskilan perinnepiirin kotiseuturetkestä viime kesältä. Editointi on roikkunut työlistan kärkipäässä viime syksystä, mutta aina on tullut jotain muuta ennen. Sarja on tehty talkootyönä. Kuluihin saatiin pientä tukea Nakkilan kunnan ympäristotoimelta ja SEKK tuli vastaan parin työntekijän kuvausapua tarjoten. Syy videoiden roikkumiseen taitaa olla selvä, ansiotyöt tässä tukalassa taloudellisessa tilanteessa menevät aina eteen. Tässä koko sarja esikatselussa. Sarjaa suunniteltiin talvella 2013 ja kesällä lähdettiin matkaan pienen porukan kanssa Kokemäenjokea alaspäin. Ensin käytiin Lammaisten vesivoimalaitoksen luona tutkimassa paikkatietoa.
Kistussa käytiin vain kuvaamassa, sillä paikka oli vaikeakulkuinen, eikä kaikki muistitietoihmiset olisi kovin helpolla sinne päässeet. Editoinnin yhteydessä muistin, että minulla oli paikasta Tauno Priialta saatuja kuvia tukinuitosta arkistossa ja näiden valokuvien kera kuviin tuli pieni juoni mukaan. Maisema on kyllä muuttunut tukinuittojen jälkeen kokolailla.
Arantilankoskella muisteltiin sillan rakentamista ja oltaisiin muisteltu ehkä vähän muutakin, mutta saatiin ukkoskuuro niskaan ja muisteluista tulikin sitten vähän tynkä, mutta juttu tästäkin sitten vain tuli.
Sitten käytiin Kirkkosaaren vaiheilla ja muisteltiin samalla Kukkaskosken tarinoita.
Ruskilankoskella ei sitten tämän Ruskilan perinnepiirin kotiseuturetkellä käyty. Olimme kuvanneet aiemmin tarinaa lasten ja nuorten elokuvaleirillä ja päätimme ottaa tämän viehettävän tarinan paikkatietoihin Ruskilankoskesta mukaan.
Ja mikäs tämä paikkatietovideoiden tarkoitus oikein olikaan. Se olkoon pieni pienten piirien salaisuus, kunnes Nakkilan kunnan ympäristötoimi kertoo asiasta kaiken. Ruskilan videoita editoitaessa tuli sitten ajatus, että kun tämä piiri on kerännyt tarinoita useiden vuosien aikana, olisi ehkä syytä hakea pientä hanketta tämän ympärille, että saataisiin enemmän näitä jo kuvattuja tarinoita esille ja arkistoitua katseltavaan muotoon. Katsotaanpas, keksitäänkö syksyllä joku kanava tämän suunnitelman toteutumiseen. Maaliskuun editointisuma on siis taas vähentynyt yhdellä, 2/34. Ei siis enää kuin 32 keskeneräistä editointityötä.
Ympäristöpainotteinen elokuvakasvatus - projekti
1.8.2013-31.5.2014
Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ja MEKA TV on saanut Keski-Suomen
ELYn ympäristökasvatusvaroista rahoituksen valtakunnallisesti merkittävälle lasten
ja nuorten ympäristöpainotteisen dokumenttiprojektin toteuttamiseen. Hanketta
on ideoitu jo pari vuotta Satakunnan ympäristökasvatusverkoston palavereissa ja nyt
hankkeesta tulee vihdoin totta.
Projektin pääajatus on tuoda esille lasten ja nuorten
näkökulmia Kokemäenjokilaaksosta satakuntalaisena luonnon- ja
kulttuuriympäristönä dokumenttielokuvan keinoin.
Projektissa Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry ohjaa
kouluissa toteutettavia elokuvatyöpajoja. Satakunnan ympäristötietoisuus- ja
-kasvatusverkoston jäsenet sekä muut alueen ympäristötoimijat tuovat mukaan
ympäristöasioiden asiantuntijuuden.
Dokumenttielokuvahanke tarjoaa ympäristötoimijoille
mahdollisuuden esitellä omaa alaansa lapsille ja nuorille ja tutustua samalla
myös näiden ympäristökäsityksiin. Koululaiset saavat taas eväitä muodostaa
näkemyksensä omasta ympäristöstään.
Projektiin otetaan 6-10 koulua Kokemäenjoen varrelta, alueen
kuntien kouluista vähintään yksi per kunta. Näistä muodostuu elokuvapajaketju,
jonka konkreettisena lopputuloksena on lasten ja nuorten lähtökohdista tehty
Kokemäenjoki-teemainen dokumenttiepisodielokuva sekä joukko pienempiä
episodeja, jotka kertovat satakuntalaisten koululaisten kokemuksesta ja
arvoista omassa elinympäristössään. Dokumentit valottavat myös koululaisten
kokemaa ympäristön laatua.
Hankkeen toteutus
Projekti toteutetaan Satakunnassa Kokemäenjoen varrella
olevissa kunnissa ja kouluissa Huittisissa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa,
Ulvilassa ja Porissa. Toivomme, että saamme joka kunnasta vähintään yhden
koulun ja että saamme mukaan eri ikäisiä oppilaita ala-asteelta lukioon. Aiheet
määräytyvät sen mukaan, mitkä koulut ja asiantuntijat lähtevät mukaan,
lopulliset tuotantosuunnitelmat tehdään yhdessä osallistuvien luokkien, lasten
ja nuorten kanssa.
Samoin haluamme mukaan erilaisia asiantuntijoita, jotka
valmentavat oppilaita erilaisiin aiheisiin. Myös luokkien työpajojen toivomme
olevan erilaisia, yhtenä ajatuksena onkin kokeilla ja testata erilaisia
työpajamenetelmiä, joita voidaan hyödyntää sekä ympäristökasvatuksessa että
mediakasvatuksessa valtakunnallisesti myöhemminkin.
Etsimme hankkeeseen luonnon ja kulttuuriympäristön
asiantuntijoita, jotka voivat tulla mukaan oman työnsä puitteissa esittelemään
aiheensa ja osallistumaan mahdollisuuksien mukaan. Mukana on myös mediaohjaaja,
joka ohjastaa osan oppilaista kuvaustehtäviin samaan aikaan.
Asiantuntija-apu voi olla parista tunnista kokonaiseen
päivään suunnitteluvaiheessa sekä mahdollisuuksien ja suunnitelmien mukaan myös
kuvaus- ja jälkikäsittelypäivinä. Osaprojektien kestot voivat olla kolme
pajapäivää, suunnittelu- ja koulutuspäivä asiantuntijoiden kanssa, kuvauspäivä
ja jälkikäsittelypäivä. Kuvauspäivä voi olla esimerkiksi konkreettinen retki
aiheisiin liittyviin kohteisiin. Elokuvallinen toteutus tehdään lasten ja
nuorten kanssa SEKKin kehittämin ja hyviksi todetuin mediakasvatusmenetelmin. Viimeistelyn
suorittaa SEKKin mediaohjaajat.
Ainoat rajaukset aiheisiin ovat, että erilaisten aiheiden
pitää liittyä tavalla tai toisella Kokemäenjoen ympäristöön ja
kulttuurihistoriaan.
AIKATAULU
Elokuusta alkaen etsimme vapaalla avoimella haulla asiantuntijoita
sekä koululuokkia, jotka ovat kiinnostuneet lähtemään projektiin mukaan
2.-8.9. Satakunnan ympäristöviikon aikana tehdään pilotti
2-3 koulussa Nakkilassa
Loput koulut haetaan ja aikataulut sovitaan syksyllä 2013.
Projekti etenee koko lukuvuoden aikana
Päädokumentti on valmis 31.5.2014. Tätä ennen kuitenkin
julkaistaan pitkin projektia pienempiä episodeja aiheista, mitä matkan varrelta
löytyy
Ei taas millään saa otetta mihinkään. Työpöytä on kuukauden työskentelyn jälkeen levinnyt totaalisesti ja tuntuu, että kaksi viikkoa on taas mennyt jonnekin aivan hukkaan ilman että on saanut mitään näkyvää aikaan. Homman kun saa valmiiksi, kaksi uutta putkahtaa tilalle. Vain pankkitilin tyhjyys pysyy vakiona. Nyt pieni sormijumppa siitä, mitä tässä viime viikoina on tehty. Uuttahan ei kannata tehdä, ellei ymmärrä vanhaa, jonkin sortin työpöydän raivaaminen lienee tässä paikallaan ja jatkaa juttua tästä Allakasta vasemmalla kädellä repäistyjä -merkinnöistä. Ehkä tilanne ei sittenkään ole ihan niin toivoton kuin miltä se tuntuu. 22.5. tiistaina allakan mukaan minulla on ollut 15 ja puolen tunnin työpäivä, eikä mitään mielikuvaa, mitä silloin on tullut tehtyä. 2 ja puoli tuntia olen ollut SEKKissä, loput ajasta työhuoneella ja näyttää olevan jopa päikkäritkin jääneen väliin? Itse asiassa päivä suurin työ oli MEKA TV Facebook ryhmäsivujen arkistoiminen ja poistaminen. Homma ei olekaan roikkunut työpöydän syrjällä vasta kuin puoli vuotta. Ryhmäsivut eivät enää toimineet ja näistä oli tullut muutenkin kaikkea harmia, joten pois vain.
Sinne meni MEKA TV ryhmäsivu bittiavaruuksiin. "Haluatko varmasti poistua tästä ryhmästä? Koska olet viimeinen jäsen, ryhmä poistetaan poistuttuasi." Nyt on viimeinenkin sammuttanut valot. Mitähän seuraavaksi hävittäisi?
Mitä kertoo sähköposti päivän puuhista?
Tukiliitolle lähetetty näyttelykuvia muutama sata. Posti oli hävittänyt mystisesti muistitikun aiemmin lähettämästäni postikuoresta matkalla ja jouduin lähettämään uuden muistitikun ja postin Tampereelle.
Karhuseutu tarjosi opintomatkaa Etelä-Viroon kesäkuun lopussa ja tämän reissun osallistumiset mahdollisuuksiin, rahoituskuvioiden selvittelyyn, asiaan liittyvine postinvaihtoihin, kyselyihin ja pähkäilyyn meni kyllä melko osa päivästä. Reissu avaisi taas uusia mahdollisuuksia SEKKille (ja MEKA TV:lle) uuteen kansainväliseen projektiin ja SEKKin maaseudun kehittämishankkeen ovat muutenkin jumissa, jos niitä sitten tällä reissulla pystyisi taas avaamaan auki
SEKKin Appendix kuvauskeikan järjestelyitä piti vääntää
Jouduin perumaan yhden mielenkiintoisen palkattoman oman jutun Tampereella, kun on tullut tarjolle yksi mielenkiintoinen palkallinen työkeikka Pyhäsalmelle samalle päivälle. Työtarjoukseni siis hyväksyttiin ja se taas tietää sitä, että oma työtön aikani syksyllä lyhenee viikolla
Syksyn Porin seudun kansalaisopiston kurssi-info tehty ja aikataulut suunniteltu
Tukiliiton kanssa väännetty lehdistötiedotetta
Maliken Sosiaalinen tilinpitovideota viimeistelty tarkistettavaksi
Me Itseltä tuli taustatukihenkilöille toiminta-ohjelmatietoa ja tehtäviä alajaoksille, toimintastrategia suunnitelmia tarttis siis porukoiden kanssa pohtia
Tässä sitten tämä päivä? 2 tuntia palkallista työtä ja loput Rummunlyönneille, josko joskus saisi taas palkattua työtä?
23.5. keskiviikkona on työallakkaan merkitty 12 tunnin päivä epämääräistä työhuoneessa piilotelua. Ei taaskaan mitään jälkiä näy, mutta sähköpostin mukaan on hoidettu Viron matkaa, lehdistötiedotetta, ja tehty jopa palkallista työtä 4 tuntia Maliken DVD:n kanssa. Loput näkymättömiä ja kuulumattomia rummunlyöntejä.
Näin se vaan sirpaletyöläsenkin työallakka alkaa täyttyä. Kesä on täynnä, mutta syksyllä on taas kaikki toisin. Pari päivää sitten näytti, että kaikki hommat ovat katkolla syyskuusta alkaen, mutta nyt on kaksi työpaikkaa ja työnantajaa jo varmistettu syksyksi. Ei sitten enää olekaan kuin vain 70 työttömyyspäivää uhkakuvana tänä vuonna.
24.5. torstaina 11 tunnin työpäivä, josta palkallista 5 tuntia Matomäen koululla kuvauspäivän tiimoilta ja Maliken juttua korjattu 2 tunnin edestä. 4 tuntia on siis taas mennyt palkatta erilaisten sähköpostin vaihtojen ja tulevien töiden järjestelyihin, kaluston laittamiseen toimintakuntoon kuvauspäivää ajatellen, roudaamiseen ja tavaroiden siirtämiseen paikasta toiseen ja takaisin. SEKKin Matomäen kuvauspäivä oli oikein antoisa, 4 lyhytleffaa tulossa.
25.5. perjantaina oli järkky 17 tunnin työpäivä. Malike DVD master on vihdoin tehty ja postitettu. Vaikka konkreettisia työtunteja ei niin mahdottomasti ollutkaan, työ oli isohko ja haastava.
Tänään on taas tällainen adobejavarsinkinphotoshopvihaamua päivä. Piti siirtää yksi yksinkertainen logo yhdeltä Adoben ohjelmalta yhdelle toiselle Adoben ohjelmalle. Se onnistui sitten ihan oikein ja mukavasti kahdessa ja puolessa tunnissa, kun kaksi ihmistä ratkoi ongelmaa Porissa, kaksi Tampereella ja yksi Huittisissa. 6 kpl tietokoneittakin eri puolilla Suomea ongelman ratkomiseen tarvittiin. On se vaan niin helppoa kun osaa!
Muu päivä meni johonkin sekalaisiin rummunlyönteihin, illalla häärättiin Ahlaste tuupissa ja ilta meni Appendixin 30 vuotisjuhla keikkaa kuvatessa. Tilipussi lihavoitui 5 tunnin palkallisella työllä.
Tämä sirpaletyöläinen sai kolmannelta työnantajalta 3 päiväksi syksyksi töitä. Enää 67 työttömyyspäivää tiedossa loppuvuonna.
26.5. lauantaina piti käydä Tampereella pokkaamassa Kehitysvammaisten Tukiliitolta Vuoden 2012 Tulppaanipalkinto. Hieno päivä Tampereella!
Iltapuhteeksi ennen saunaa piti vielä editoida tämä Ahlaste tuupin mainos, kun ei edellisenä yönä Appendix keikan jälkeen enää jaksanut.
27.5. sunnuntaina ei tullut lepopäivää vieläkään, piti valmistella seuraavan viikon editointeja, kaapata videoita koneelle, päivittää ohjelmia, ladata akkuja ja sitä sun tätä 5 palkattoman työtunnin edestä.
28.5. maanantaina palkallinen työpäivä ensin Matomäen koululla editointipäivällä ja illalla Raholan koulun DVD:n viimeiset bonus-leffat piti editoida ja masteroida. 13 tunnin työpäivä tästäkin hurahti.
29.5. tiistaina piti vielä käydä aamulla Matomäellä tarkistuttamassa edellisen päivän editoinnit ja sitten nokka kohti Pyhäsalmea Eeva-Liisan kanssa. 2 tuntia palkallista työtä Matomäellä ja sitten milteinpä aivan omaa aikaa matkalla jossain Suomessa, illalla vaan pieni palaveri seuraavan päivän töistä.
30.5. keskiviikkona loistotyöpäivä Pyhäsalmella. Me Itse Käsikynkkäkoulutuksen Hyvä ja itsenäinen elämä meni siististi purkkiin. Pitkä kotimatkan jälkeen kyllä ei valitettavasti päässyt omaan petiin vaan piti alkaa hieromaan Matomäen ensi-iltoja esityskuntoon. Ei ihan kaikkea kyllä jaksanut.
31.5. torstaina Harjavallassa editointipäivä. Saatiin Kohtalon kesä lähes kuntoon, mukava päivä Harjavallassa kaiken kaikkiaan. Samalla tuli viilattua Matomäen ensi-illat esityskuntoon suoraan Harjavallasta editointipöydältä. Matomäellä olikin sitten tupa täysi väkeä, oli koulun kevätjuhlat samalla ja minullakin oli tavallaan oikeus kuunnella Suvivirttä hyvällä omallatunnolla, olihan minunkun talven ja kevään kurssit nyt tässä.
Minäkin voisin kouluvuoden päättymisen kunniaksi pitää valmistautujaispäivän, onhan tässä sentään eilisen ja tämänpäiväisen 7 ensi-illan jälkeen kevään elokuva- ja mediakurssit siinä. 12 kurssia tuli keväällä vedettyä eri puolella Suomea. Nyt sitten vain valmistautumaan siivouspäivään, että kaivaa kodin kaikkien työkalujen, tietotekniikkaromun, työkassien ja kurssitusroinan alta näkyviin.
Yksi Matomäen koulun neljästä ensi-illasta
1.6. perjantaina oli heti aamulla Harjavallassa ensi-ilta-aamu. Ja täydelle tuvalle taas, hienoa! Editointi tuon ylimääräisen Pyhäsalmen keikan vuoksi meni sen verran tiukoille, että valmista tuli aamuyöstä puoli viiden maissa vasta. On pakko tunnustaa, että kun puolen päivän jälkeen pääsi SEKKin kautta kotiin, en kyllä yhtäkään työasiaa tehnyt enää sinä päivänä.
2.-3.6. viikoloppu menikin sitten hyvin tehottomasti ja hitaasti editoitaessa edellisen viikon työroippeita kerätessä ja siivotessa. Kesän Ahlaste tuupi uutiset tuli editoitua ja pari Harjavallan leffaan YouTubeistettua kaiken muun olemattoman järjestelyiden ohessa.
4.6. maanantaina tuli laitettua loputkin Harjavallat ja Matomäet YouTubeen. Sähköposti vinkui koko päivän ja tuli siinä sitten muutama kymmenen hoitamatonta toimisto asiaakin hoidettua ja laskutuksia parin tonnin edestä lähti eteenpäin.
5. ja 6. päivä on mennyt taas johonkin, mistä ei ole kyllä mitään näkyvää näkyvissä, mutta kukaties hyvässä lykyssä näistäkin kuullaan vielä jotain. Ainakin minun allakkani ovat nyt loppuelämäni sovituissa asioissa taas ajan tasalla ja SEKKinkin strategiat vuoteen 2020 saakka ovat hyvässä suunnitteluvaiheessa.
