Kevätpäiväntasaus oli kyllä jo eilen. Minulla taisi mennä tuo päivä ohi luumuilun merkeissä, mutta josko nyt vähän kirjaisi, missä nyt mennään MEKA TV toimintojen kanssa.
Käynnissä on kaksi projektia. Lasten ja nuorten Ympäristö eläväksi kuvaksi -projekti menee suunnitellun mukaisesti. Tänä vuonna on projektia vedetty Ulvilassa ja Harjavallassa, Kokemäki puuttuu vielä, sitten on vähimmäistavoitteet siinä. Toukokuussa editoidaan ja se onkin sitten näillä näkymin ainoa palkattu MEKA TV työ toukokuussa. Ensi-ilta on Villilässä 28.5., jonka jälkeen on koko homma niin lasten, nuorten kuin erityisryhmienkin kanssa kokolailla kesannolla.
Jälkijunassa etenee maaliskuussa kuin juna raiteillaan eteenpäin. Huhtikuussa loppuu Jälkijunan kansalaisopistopiirit, Merikarvia on jo kesannolla, muilla piireillä on vielä 1-2 kertaa jäljellä. Huhtikuussa Satu Halmela työstää Jälkijunassa jälkitöitä ja Piia Nordling edistää MEKA TV asioita näillä näkymin kahtena päivänä viikossa.
Oma työtilanne huhtikuussa työtilanne on aika laihanoloinen. Malikkeen mukana mennään kuvaamaan Vuokattiin ja Jämsään, Otsolan kansalaisopisto kausi jatkuu vielä huhtikuussa, muuten on työallakka aika tyhjänpuoleinen lokakuuhun saakka, jolloin opistokausi lähtee taas kunnolla pyörimään.
Kesäksi ei ole siis vielä löytynyt mitään varmaa. Kesantovaihetta kestää näillä näkymin ainakin 3 ja ½ kuukautta, eikä koko toiminnan loppumisuhkakaan ole vielä poistunut. Minkäänlaista varsinaista toimintatukea ei olla mistään löydetty eikä kesäksi ole yhtään tilaustyötä tiedossa. Normaalisti noin 4-5 tilaustyötä pitäisi pyörät pyörimässä, mutta näin heikkoa tilannetta ei ole 12 vuoteen ollut.
Kesäkuun aluksi ollaan Satakunnan Me Itse alajaosten kanssa sovittu kahden viikon ajaksi koulutuspäiviä, jolloin jokainen Me Itse alajaos saisi 2 koulutus- ja toimintapäivää keskeneräisten asioiden tekemiseen. Näillä saadaan hädin tuskin kulut peittoon, joten jatkuva työnhaku on nyt päällä, jotta jostain saisi jotain palkkaakin.
Alkuvuoden toimistotyöt laahaa myös pahasti jälkijunassa, asiat roikkuvat, kun voimat on vähissä ja työähky ja epävarmuus tulevasta vaivaa. Alkuvuonna työstä aiheutuneet kulut ovat isompia kuin työstä tulleet tulot, tässäkin mielessä puurtaminen on nyt aikamoista kivireen vetämistä.
Pahin tilanne on editointipöydällä. Vaikka sain viime yönä jälleen yhden homman pois käsistä, niin 31 keskeneräistä lyhytelokuvaa odottaa vielä editointia työlistassa.
Jos nyt oikein hakemalla valoa tähän synkkyyteen haluaa hakea, niin nyt kevätpäiväntasauksen jälkeen päivät ovat pidempiä kuin yöt. Mutta onko siitäkään nyt tällaiselle hämärähyssylle synkistelijälle mitään iloa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti