Niin siinä sitten on käynyt, ettei editoinnin härkäviikot ole tuottaneet oikein mitään valmista yli kahteen viikkoon. Läskiksi siis meni tämäkin rutistus.
Lyhäreitä editoitiin ja kuvattiin porukalla Huittisissa, Merikarvialla, Porissa neljässä eri ryhmässä, Ahlaisissa ja Eurassa. 10.2. tuli tieto siitä, että viimeisestäkin oljenkorsiapurahahakemuksesta tuli lunta tupaan ja se kyllä veti mielen niin matalaksi, ettei mitään ylimääräistä huvittanut tehdä. Toiminta uhkaa nyt loppua totaalisesti kesäkuun alussa ja paljon energiaa menee nyt kaiken maailman viritysten selvittämiseen, että toiminnalle jotain jatkoa löytyisi.
Tilanne oli 7.2. sellainen, että 8 videota oli tehty 28:sta. Ystäväpäivänä julkaistiin Ahlaste tuupissa pikauutiset, jonka editoinnin viimeistelyt tuli tehty, joten keskeneräisten editointien lista ei lyhentynyt, vaan keskeneräiset vain lisääntyivät 9/29.
Sitten päälle hyökkäsi talviloma, viikon tauko, ettei vakiryhmiä ollut toiminnassa, joten piti vähän itsekin ladata akkuja. Talvilomalla pidettiin sitten kahden päivän lasten ja nuorten elokuvapaja Eurassa sekä käytiin Merikarvian porukan kanssa kuvaamassa Etelä-Pohjanmaalla Me Itse toimintaa Teuvalla, Ilmajoella ja Kauhajoella.
Tänään taas piti tarttua kaksin käsin hommeleihin. Editointilista on taas paisunut tilanteeseen 9/33, eli 24 keskeneräistä työtä vaanii tuossa työhuoneessa ja vie mielenrauhaa. Aamupäivä meni toimistotöissä, mutta iltapäivällä sain työlistasta pois Validia Pori elokuvaryhmän runomaation KYLÄSSÄ.
Iltapuhteeksi sain vielä väännettyä Euran Jokurandom elokuvapajan pikku uutiset ja trailerin tulevasta PYSÄHDYS elokuvasta. Euran porukka oli todella mainio ja tätä juttua oli kyllä hauska editoida. Tuo traileri oli sellainen pieni lisätyö, jonka annoin sen jälkeen, kun varsinainen leffa oli kuvattu ja sattui olemaan tunti joutoaikaa, jolloin nuo mainiot nuoret hääräsivät itse koko jutun kasaan sillä aikaa, kun tein varsinaisesta leffa demoa.
Tilanne on siis 11/33. 26 päivässä olen siis saanut vain 11 lyhytelokuvaa tehtyä valmiiksi, eikä se määrä kyllä tässä ahdingossa riemastuta yhtään. Ehkä tilanne hieman kohenee, kun ensi viikolla kuvioihin tulee pari työntekijää lisää Jälkijunassa projektin myötä, vai helpottaako? Saanko noita vanhoja pois, kun uusia pukkaa koko aika lisää tilalle?
Meneillään on editoinnin härkäviikkojen 9 työpäivä. Kovana tavoitteena oli, että saisin keskeneräiset 28 videotyötä pääosin pois päiväjärjestyksestä helmikuun loppuun mennessä, jotta uusille hommille tai työvoimatoimistolle tulisi tilaa keväällä.
Yhdellä työllä olen toistaiseksi päiväaikataulua jäljessä.
Tiistaina oli sen verran pitkä päivä, ettei editointipöydältä tullut mitään valmiiksi.
Keskiviikkona työn alla ollut ME ITSE KUULUMISIA HELMIKUUSSA 2014 osoittautui sen verran isoksi työksi, että muutaman minuutin juttu retkahti 13 minuutin jutuksi, eikä tuota sitten yhdessä illassa saatu valmiiksi, vaikka raakaleikkaus olikin jo tehty.
Torstai meni kyllä vähän luumuilupäiväksi, mutta illalla sitten tuli valmiiksi tämä.
Iltapuhteeksi otin työn alle Netti-Leija LUKUTAIDON PÄIVÄ. Päivä vain loppui kesken ja valmista tuli tässä aamupalaksi.
MEKA TV editointipöydällä on tänään siis ollut haastatteluissa ja äänessa Leealaura Leskelä, Sofia Vikman, Eija Vilpas,
Toisenlaiset frenidit, Pertti Rajala ja Krista Kiuru. Että sellainen aamupalaeditointi nyt odottaa julkaisuaan.
Tilanne on siis 8/28.
Pakko myöntää, että 15 tunnin työpäivä kaikkine ylimääräisine harmeineen ja miksei hyvine asioineenkin vei takin sen verran tyhjäksi, että editointimankeli ei tänään pyöritä mitään valmista. Monituotteessa kuvattiin loput Me Itse helmikuun uutiskatsauksesta, jonka sitten Piia Nordling raakaleikkasi iltapäivällä. Ojantiellä löydettiin pieni dokkarimatsku 2012 vuoden Ihmisen oikea ikä -animaation tekemisestä, mutta mitään valmista ei tänään tullut.
Kaksi aikaisemmin tehtyä pientä ensi-iltaa toki tuli juhlistettua.
Monituotteen työkeskus täytti 50 vuotta ja täällä kelpo syntymäpäiväjuhlilla julkaistiin pieni haastattelutuokio Aimo ja Yrjö muistelee.
Siitä toisesta ensi-illasta en sano nyt vielä mitään.
Jos huomenna sitten taas jatkaisi siitä, mihin eilen jäi.
Editointimankeli pyöräytti editointiviikkojen 6/29 lyhärin valmiina ulos. Tänään en aivan yhtä helpolla päässyt kuin edellisinä päivinä, pari tiivistä tuntia editointipöydän ääressä pitkä työpäivän, päikkärien ja kävelylenkin jälkeen tuli vietettyä. Ja julkaisuun, arkistointiin ja dokumentointiin meni toinen mokoma.
Viime vuoden työlistasta jäi jokunen demo Ympäristö eläväksi kuvaksi -projektista tekemättä. Huittisten 5B luokan kaksi juttua saatiin melkein valmiiksi kouluaikana, mutta kolmas pieni haastattelujuttu ehdittiin vain kuvaamaan.
Huittisten juttuja kokosi kolme ryhmää, pyöräilyryhmä, jokiryhmä ja toimittajaryhmä. Ja musiikkiryhmä oli se neljäs päivän työryhmä.
Katsotaanpa ensin nämä jo tehdyt jutut. Jutuille ei oikein keksitty hyviä nimiä, joten kun ihmettelimme töiden nimiä, niin esiin putkahti Mitä ihmettä. Ja kun jutut ovat vähän samaan sarjaa, niin laitettiin jutuille sitten vain omat numero 1, 2 ja 3.
Tässä N:o 1 Mitä ihmettä tapahtui ensimmäisenä kuvauspäivänä..
Mitä ihmettä osa 2 kuvaa sitä, mitä tapahtui toisena kuvauspäivänä.
Nyt tämän päivän tekele on haastatteluilla kerrottu editointipäivän tarina. Näin se sitten meni.
Sitten vielä illan päätteeksi tein radikaalin päätöksen olla tekemättä yhtä demoa. Editoinnin härkäviikkojen listaus näyttää nyt tällaista numerosarjaa; 6/28. Enää 22 keskeneräistä editointityötä jäljellä.
Huomenna tuleekin sitten vähän tiukkaa aikataulussa pysymisen kanssa. Helpoimmat editoinnit on tehty, huomenna on aika tiukka ja pitkä työpäivä, jaksanko ja ehdinkö mitään editoida.
Vapaapäivä tai ei, niin editointimankelista ulos taas yksi lyhäri. Hommeli tuli editoitua joulukuussa, mutta viimeistelyt on vain jäänyt roikkumaan tänne helmikuuhun. Tähänkään viimeistelyyn ei mennyt oikeastaan mennyt aikaa kuin puolisen tuntia, mutta aloittamiseen ja kipinään tehdä homma loppuun tarvitsin monta viikkoa.
Eilen kävi vähän onnettomasti senkin kanssa, että kun hääräilin editointikoneen kanssa useamman tunnin, en saanut mitään valmista aikaan ja päinvastoin kun piti työlista lyhentyä, niin löytyikin yksi kaksi uutta keskeneräistä editointityötä lisää. Eli jos eilen oli tilanne 3/27, niin tänään on 4/29. Sen sijaan, että olisin saanut yhden editoinnin pois päiväjärjestyksestä, tulikin yksi lisää.
Tänään tuli valmiiksi Sano se selkeämmin -repun luovutus. Reppu luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle YK:n lukutaidon päivänä 7.9.2013. Repun luovutti Me Itse ry:n alajaosten edustajat Piia Nordling Eurajoelta, Jaana Nordlund Porista ja Jasmin Blomander Huittisista. Ja kun vielä Krista Kiurukin on Porista, niin koko lailla näyttävä joukko satakuntalaista osaamista tuolla oli esillä.
Juttu julkaistaan netti-Leijassa aikanaan.
Iltapuhteeksi viimeistelin vielä yhden Meidän Hiphop ryhmän harjoitustyön ME. MEKA TV vetää yhteistyössä Otsolan kansalaisopiston ja Satakunnan Monikulttuurikeskuksen kanssa tanssi- ja elokuvakurssia. Nuoret Hiphopparit ovat syntyjään Romaniasta, Venäjältä, Puolasta ja ties vielä vaikka mistä, Euroopasta kuitenkin. Tanssiopettaja on kotoisin Brasiliasta ja vain minä kotoisin Suomesta. Huippuhieno ryhmä!
Ryhmä tekee esitystä Viikkarin kyläjuhliin 17.5. ja samalla ryhmän toiminnasta sekä esityksen valmistumisesta tehdään dokkaria ja muita pieniä musiikkivideokokeiluita. Tämä ryhmän ensimmäinen harjoitus- ja näyttötyö ei tule julkisuuteen, mutta pienen ensi-illan juttu saa tiistaina ryhmä omassa piirissä. Tilanne editointimankelissa 5/29.
Tänään taas ei oikein ole työpäivä, mutta ei vapaatakaan. Vai pitäisikö sanoa, että ei ole oikeaa vapaata, mutta ei oikein työtäkään? Heräsin kuitenkin kohtuu aikaisin ja vakaana päämääränä oli lauantaisiivouksen ja muun mikrotuen ohessa vääntää taas yhden keskeneräisen editointityön loppuun.
Kaija Juurekkalan mukaan elokuvan tekeminen viikossa pitää mielen virkeänä. Olen aivan samaa mieltä, mutta mitä tekeekään elokuvan tekeminen päivässä? Ainakin se vetää takin tyhjäksi. Tuossa on myös syy, miksi nämä tuppaavat jäämään aina vähän roikkumaan. Ei vain takki tyhjänä jaksa heilua.
Tämän päivän viimeistely oli taas helppo, noin puolen tunnin työ. Parin uuden kuvan kaappaaminen, paikalleen laittaminen ja äänitöiden ym. tarkistus sekä viimeiset viilaukset, niin siinä se. Tosin tämänkin työn aloittamiseen meni monta tuntia jahkailua, sitä muka aina löytää jonkun kiireellisemmän työn jne. Tulipahan piha kolattua lumesta ja pari muutakin kotihommaan nyt tehtyä jahkaillessa.
YK:n lukutaidon päivänä luovutettiin vuoden selväsanainen palkinto Leija lehdelle ja lehden päätoimittaja Jaana Teräväiselle. Jutun kuvasi Jari Nordström. Tätä juttua ei oikeastaan kukaan tilannut, mutta tilaisuus tekee varkaan. Tämä vähän niin kuin vahingossa nauhalle tarttunut juttu kannatti tekijöiden mielestä tehdä omaksi jutukseen.
Ongelmana oli kuvituskuvien puuttuminen. Juttu on editoitu joulukuussa melkein valmiiksi, mutta jäi kuvituskuvien puuttuminen vuoksi roikkumaan ja nämä pari välikuvaa otettiin viime viikolla muun työn ohessa. Juttu julkaistaan sitten joskus netti-Leijassa.
Editoinnin härkäviikoista siis toistaiseksi 3/27 mennyt ihan aikataulun mukaisesti.
