Syyskyntöä kengurubensalla

Missäs mennään MEKA TV?

Elonkorjuuaika meni kyllä vähän harakoille Blue Sea Film Festivaaleja ja muutamia muita pikkutöitä lukuunottamatta. Heinäkuu oli kokonaan tuloton ja elokuukin meni eteenpäin kengurubensalla, toinen jalka kaasussa ja toinen jarrussa kiinni.

Ennen lomia jäi iso kasa hommia kesken, joita ei sitten elokuussakaan kunnolla saatu purettua. Vaikka lyhytelokuvia saatiin työlistasta pois kohtuulliset 11 kpl ensi-iltoihin ja esityksiin, niin editointilista ei vaan lyhentynyt. Uusia ja keskeneräisiä töitä putka esiin enemmän kuin saatiin purettua. Elokuun alussa tehtänä oli 30 lyhäriä ja elokuun lopussa 33 kpl. Työt eivät siis ainakaan tekemällä ole loppumassa tällä erää.

Syyskuu livahti siis vähän niinkuin salaa kesken kaiken, vanhat hommat on siis riipin raapin ja uudet pukkaa päälle. Uusia hommia ja ongelmia syntyy nyt taas nopeammin kuin niitä ehtii ratkoa. Seuraavat 12 viikkoa on sitten muutenkin aikamoista haipakkaa, eikä vapaapäivistä juuri hajuakaan. Normaali syksyn alku siis, ei mitään uutta länsirintamalla.

Vuoden toisen puoliskon työt

Vuoden toinen puolisko mennään 20 eri työnantajan voimin. Palkallisia työtehtäviä riittää keskinmäärin noin 24 viikkotunnin verran ja toinen mokoma syntynee palkattomista töistä. Sitä kun oli heinäkuussa piilotyöttömänä lomilla ja joulukuussakin näyttää tulevan kuukauden piilotyötön jakso, niin puolen vuoden hommat kasaantuvat käytännössä 4 kuukauden ajalle elo-marraskuussa.

Yleishyödyllisiä mutta pankkitilille hyödyttömiä töitä olisi kahdelle työntekijälle, mutta palkkaa siis vain vähän yli puolikkaalle. Syksy näyttääkin menevät ohjaajan kannalta aikamoiseksi yksinpuurtamiseksi, apua ei ole paljoakaan muualta nyt tiedossa.

Vaan yksinpuurtamista ei ole ryhmien kanssa. Säännöllisiä toimintaryhmiä on 9, joissa häärää 84 aktiivista ja luovaa yhteisöelokuvantekijää. Lisäksi on 5 projektiryhmää, joissa elokuvia työstää 40 tekijää.

Päätehtävinä ja toiminnan selkärankana toimii Jälkijunassa projektin loppuunvieminen, Meikäläisiä Satakunnassa konseptin kehittäminen sekä Ympäristö eläväksi kuvaksi sapluunoiden työstäminen.

Ahlaste tuupin lasten ja nuorten Karvianjoen alajuoksu eläväksi kuvaksi -hankkeen loppuun vieminen on yksi syksyn suurimmista haasteista ja työllistää eniten kehitysvammaisten elokuvapiirien sekä Me Itse toimintojen lisäksi.

Blue Sea Film Festivaaleille osallistuminen 8 ensi-illan kanssa oli elokuun suuri ponnistus ja se on nyt kutakuinkin onnistuneesti ohi.

13.-14.10. järjestetään yhdessä Radio Valon ja Mieletöntä valoa projektin kanssa Hyvästi masentava maanantai päivät, joka on syyskauden toinen suuri ponnistus.

Kehitysvammaisten joulukuun valtakunnalliselle teemaviikolle ja varsinkin omaan päätapahtumaan Jälkijunassa -seminaariin panostetaan kehitysvammaisten kanssa koko syksyn. Satakuntalaiset ryhmät työstävät nyt myös opetusvideota ja lyhytelokuvia teemaviikolla valtakunnalliseen jakeluunkin, joten puuhaa riittää.

Tämän vuoden teemaviikon teemana on JOKAISELLA ON OIKEUS TIETOON ja yhtenä tärkeimmistä asioista korostetaan lukutaidon merkityksiä. Ja Satakunnassa kun ollaan, niin täällä panostetaan kaikissa ryhmissä erityisesti kuvanlukutaidon merkitysten pohtimiseen. Näitä pohdintoja sitten tehdään lyhytelokuviksi pitkin syksyä.

Roskapankista poimittua

Roskapankki vaan alkaa olla täynnä, eikä se ainakaan tyhjene. Ei ainakaan helposti.

Suurin mietintämyssyn aiheista on se, että mistä toiminnalle jatkoa ensi vuoden huhtikuun jälkeen, kun kansalaisopisto kauden jälkeen tulee taas näillä näkymin hommiin täydellinen stoppi.

Tiedottaminen on MEKA TV:n tärkein tehtävä ja viime vuosina tuo on onnistunut vähän niin ja näin resurssien vähäisyyden vuoksi. Tarkoitus olisi ainakin Satakunnan meikäläisten kanssa keskittyä tuohon nyt syksyn aikana joka ryhmässä.

MEKA TV nettisivut ovat auttamattomasti vanhentuneet ja sirpaloituneet, viimeksi niitä on siivottu 2012. Maailma on tuosta muuttunut kuitenkin kokolailla, nettisivujen muuttaminen puhelimille ja tableteille sopivimmiksi onkin roskapankin tärkeyslistan kärjessä. Vaan mistä tähän löytyy aika, sivujen siivoaminen olisi jollekin osaavalle kaverille parin viikon homma.

Satakunnan Me Itse ryhmille täytyisi löytää yksi yhteinen riittävän tehokas koulutuskone ja matkatoimisto, johon saataisiin kerättyä koko Satakunnan meikäläisten runsas elokuvatuotanto ja lähes neljännesvuosisadan arkistot.

Suuri puute on myös videotykin hajoaminen, eikä uuteen ole varaa. MEKA TV projekteilla olisi nyt kysyntää esittää elokuvia siellä täällä, mutta kun ei ole esityslaitteistoa, niin ei pystytä tarjoamaan. Varsinkin Jälkijunassa -projektin esityksille olisi suuri sosiaalinen tilaus.

Ensi vuonnahan tulee kuluneeksi neljännesvuosisata siitä, kun Ravaninkodossa tehtiin kehitysvammaisten kanssa ensimmäinen yhteisöelokuva. Tuona aikana näissä kuvioissa ollaat tuotettu 736 yhteisöelokuvaa, joten olisi tuollekin jo tilaus tulla kirjoitetuksi pieneksi uudeksi historiikiksi koko höskä.


MEKA TV toiminnan suurin ongelma on nyt perusrahoituksen puuttuminen ja töiden sirpaloituminen. Viimeinen säännöllinen tilinauha on tullut vuonna 2010 ja viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erityisen vaikeita. Sosiaalisessa mediassa näkyminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä ja valitettavasti tuo jää lähes kokonaan ohjaajan harrastuspuuhasteluksi.

Vähän tässä aletaan olemaan taas sellaisessa pakkoraossa, että ylimääräistä palkattomista yleihyödyllisistä töistä pitäisi osata luopua - ja juuri siitä osasta työtä, missä MEKA TV toiminta on parhaimmillaan.

Eli näillä nyt mennään syksy kengurubensalla, toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla eteenpäin.